Käynnissä olevat tutkimushankkeet

 

— TUTKIMUS-SIVUJEN PÄIVITYS KESKEN —

 

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä (PERA)

Pellon perusparannukset ovat sadontuottokyvyn perusta. Puutteellisen ojituksen vaikutukset voivat näkyä kasvukaudella liiallisen märkyyden aiheuttamina satotappioina ja sadonkorjuun onnistumisen vaarantumisena syksyllä pellon kantavuuden heikentyessä. Ongelmat pellon kuivatuksen tilassa aiheuttavat viljelijöille pahimmillaan alhaisia satoja vuodesta toiseen. PERA-hankkeessa selvitetään erityisesti pellon kuivatuksen tilan vaikutuksia panostuottavuuden tasoihin ja ravinnetaseisiin peruslohkotasolla. Kuivatusinvestointien kannattavuutta tarkastellaan viljelijän ja yhteiskunnan näkökulmista. Ravinnehuuhtoumariskiä arvioidaan lohkokohtaisen ravinnetaseen avulla, jota on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa sekä typen että fosforin osalta, mutta ilman tietoa pellon kuivatuksen tilasta.

Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave)

Pellon vesitalouden hallinta on keskeinen tekijä sekä pellon tuottavuuden parantamisessa että vesistö-kuormituksen vähentämisessä. Maankuivatuksen on oltava kunnossa ennen kuin muista pellon perusparannustoimenpiteistä ja viljelytoimista saadaan optimaalinen hyöty. VesiHave-hankkeen päätavoitteena on selvittää paikallis- ja peruskuivatusjärjestelmien, eli salaojituksen ja valtaojien, tehokkuuden ja säädön vaikutuksia vesistökuormitukseen ja satotasoon. Tavoitteena on säätää pellon vesitaloutta siten, että maksimoidaan sato, turvataan kestävä maan rakenne sekä minimoidaan vesistökuormitus. Ojituksen ohella tarkastellaan myös muiden perusparannustoimenpiteiden vaikutuksia. Hankkeessa selvitetään myös maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä.

Tuotantosuunnan muutoksen vaikutus savipellolta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen (Gårdskullan kartanon tutkimusalue)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää veden sekä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumisreittejä ja kuormitusta suhteellisen suuren peltolohkon (salaojaston valuma-alueen) mittakaavassa sekä sitä, miten valunta ja valumavesien pitoisuudet ja huuhtoumat muuttuvat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn ja lihakarjan laidunnukseen. Pitkäaikaisen mittaustoiminnan tavoitteena on saada esille myös pellon kaltevuuden ja erilaisten sääolosuhteidenvaikutusta kuormitukseen sekä tuottaa aineistoja matemaattista mallinnusta varten. Malleja voidaan hyödyntään mm. peltoalueiden vesitalouden ja vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa.

 

Salaojakoneen automaattiohjaushanke

Salaojayhdistys ry:llä on Geotrim Oy:n kanssa menossa hanke, jonka tavoitteena on mahdollistaa 3d:nä tehtyä salaojasuunnitelman tuominen salaojakoneen automaattiohjausjärjestelmään sekä salaojituksen toteutuman vieminen suunnitelmaan. Hankkeessa on teetetty muunnosohjelma, joka muuttaa suunnitteluohjelman tuottaman formaatin koneen ohjausjärjestelmän tarvitsemaan muotoon sekä vastaavasti koneohjausjärjestelmän tuottaman toteutumatiedon suunnitteluohjelman tarvitsemaan muotoon. Ohjelma on testikäytössä ja se on vapaasti saatavissa Salaojayhdistykseltä. Kuvia testiojituksesta

 

WATERGATE – säätösalaojaventtiilitutkimus

Säätösalaojituksessa pohjavedenpintaa säädetään yleensä säätökaivoilla. Säätö voidaan tehdä myös automaattisilla Water Gate- salaojaventtiileillä. Water Gate- venttiilejä on mahdollista käyttää normaalien säätökaivojen kanssa ja niillä voidaan jopa korvata perinteiset säätökaivot. Salaojayhdistys on vuodesta 2012 tutkinut venttiilin toimivuutta Suomen oloissa yhteistyössä ProAgria Österbottenin (ÖSL) kanssa. Säätökaivoihin verrattuna venttiilien etuna ovat toiminnan automaattisuus ja maahan upotettava laitteisto, joka ei häiritse viljelytoimenpiteitä. Kuivalla jaksolla venttiilin padotuskyky loppui hieman aikaisemmin kuin säätökaivojen padotus olisi loppunut, millä ei kuitenkaan yleensä ole kovin suuri merkitys. Altakastelussa venttiilien voidaan olettaa toimivan yhtä hyvin kuin säätökaivojen, mikäli käytössä on riittävästi vettä pumpattavaksi järjestelmään. Venttiilien toimintaa seurataan vielä jatkossakin. Vielä ei ole tietoa siitä, miten ne kestävät maassa ja varsinkin koealueen happamassa maaperässä.

 

PRECIKEM – hanke

PRECIKEM (Kemisk precisionsbehandling av sura sulfatjordar för att förhindra uppkomsten av syra) – hankkeessa kehitetään happamien sulfaattimaiden kemiallista täsmäkäsittelyä ja pyritään näin vähentämään haponmuodostusta maassa.

 

BEFCASS-hanke
BEFCASS on jatkoa CATERMASS-hankkeelle ja löydät tietoa tutkimuksesta CATERMASS-hankesivulta ja BEFCASS-hankkeen loppuraportin (2015) Tästä.