bg

Ojaisännöinti

 

Ojaisännöinti on palvelu, jossa ojaisännöitsijä avustaa ojitusyhteisöä ojituksen kunnossapito- ja peruskorjaushankkeissa. 

Ensimmäiset ojitusisännöitsijät valmistuivat vuonna 2019. Ojitusisännöintikoulutusta järjestivät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Koulutuskeskus SEDU ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Ojitusyhteisön isännöinti on Maatalousalan erikoisammattitutkinnon Maatalouden vesitalouden osaamisalan tutkinnonosa. Aikuiskoulutuskeskus SEDU Ilmajoella järjestää alan koulutusta ja tutkinnon näyttötilaisuuksia.

 

Isännöinnin tarve

Valtaojilla on ratkaiseva merkitys peltojen ja metsien kasvulle. Suurin osa maamme valtaojahankkeista on tehty ennen 1970-lukua ja ne vaativat kunnostusta ja ylläpitoa. Vuoteen 1997 asti valtio tarkasti rahoittamansa peruskuivatushankkeet viiden vuoden välein ja ojat kunnossapidettiin. Vähitellen kunnostushankkeet lopetettiin 90-luvun lopulla ja suunnittelutyö 2000-luvulla. Tämän jälkeen ojien kunnossapitovastuu siirtyi ojitusyhteisöille ja maanomistajille. Ojien kunto on heikentynyt koko maassa, sillä ojitusyhteisöjen toiminta on ollut passiivista.

Ojitusyhteisöt ja kuivatushanke

Ojitusyhteisö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Yhteisö vastaa ojan kunnossapito- ja peruskorjaushankkeiden läpiviennistä (VL5 luku 8§). Ojitusyhteisön jäsenten tehtävänä on kokouksien järjestäminen, ojan kunnossapidosta päättäminen, hankkeiden toteutuksen kilpailuttaminen, toteutuksen valvonta sekä tarvittaessa uuden suunnitelman tilaaminen. Yhteisön toiminnan pyörittämisen hoitavat jäsenten valitsemat toimitsijamiehet. Ojitushankkeiden toimitsijoilla on nykyisin yhä suurempi vastuu hankkeen etenemisestä ja hankkeen valmistumisen jälkeen uomien kunnossapidosta.

Kuivatushankkeen käynnistäminen

Kuivatushankkeen käynnistäminen vaatii vanhan ojitusyhteisön käynnistämistä tai maanomistajien välistä keskinäistä sopimusta ojituksesta mikäli yhteisöä ei ole. Ojitusyhteisöjen herättäminen vuosien jälkeen vaatii toimijoita, jotka tietävät tarpeeksi ojitusyhteisöjen toiminnasta ja peruskuivatushankkeista ja niiden rahoituksesta. Ojitusyhteisövetoisten hankkeiden ongelmana on usein se, että aktiiviset kuivatusta vaativat maanomistajat eivät tiedä tarpeeksi ojitusyhteisöistä ja peruskuivatuksesta, jotta yhteisö ja kuivatushanke saataisiin käyntiin. Asioiden hoito on lisäksi työllistävää ja vaatii työaikaa kuivatusasiaa hoitavalta. Ulkopuolinen ojaisännöitsijä voi auttaa asioiden selvittämisessä ja koko hankkeen käynnistämisessä ja läpi viemisessä.