bg

Salaojitus

 

Salaojituksella on keskeinen rooli viljelystöiden ajoittamisessa ja kasvien vesitalouden järjestämisessä. Se on yksi kuivatusmuodoista ja Suomessa sitä tarvitaan tehokkaan ja toimivan viljelyn järjestämisessä.

Peltojen kuivatus on lähes kaikkialla välttämätöntä. Arviolta vain 15 % maamme peltopinta-alasta voidaan viljellä ilman ojitusta. Peltomme ovat pääosin tasaisia ja maaperä tiivistä. Suuret sademäärät suhteessa vähäiseen haihduntaan syksyisin ja lumen sulaminen keväällä johtavat suuriin valumiin. Tasainen maasto ja huonosti vettä läpäisevä maaperä johtavat vettä pois pellolta viljelyn kannalta liian hitaasti. Myös ennustettujen sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä peltojen kuivatuksesta huolehtimisella on entistä suurempi merkitys. Suurin osa maamme salaojituksista on tehty 1960 – 1980-luvuilla sekä osa jo sitä ennen. Vanhojen salaojien täydennys- ja uusintaojitustarve on suuri. Lähes 600 000 ha peltoa on yhä avo-ojissa.

 

Salaojituksen hyödyt

Salaojitus on yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä.
Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä:

  • lohkokuvio paranee jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu
  • pellon viljelyala kasvaa
  • maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu
  • maan rakenne paranee
  • päistehaitta pienenee
  • rikkakasvi- ja tuholaispaine alenee
  • avo-ojien kunnossapitotarve poistuu

 

Salaojitus muuttaa valunnan määrää, ajallista jakaumaa sekä veden virtausreittejä. Lisäksi se vähentää pääsääntöisesti pintavalunnan määrää, jolloin pintaeroosio ja tätä kautta fosforin huuhtouma vähenee. Salaojitus lisää yleensä kuitenkin typen huuhtoumista, pääosin pellolta tulevan valunnan kasvusta johtuen. Typen huuhtoutumista pystytään vähentämään säätösalaojituksen avulla.

Peltotöiden ajoittaminen on tärkeää säävaihteluiden vuoksi. Salaojituksen ansiosta pelto kuivuu keväällä nopeasti ja pysyy syksyllä kuivana pitkään. Tämä vähentää koneiden aiheuttamaa maan tiivistymisriskiä ja edistää sekä ylläpitää maan hyvää rakennetta. Näin varmistetaan maan hyvä kasvukunto ja pystytään tuottamaan korkeita satoja. Voidaan todeta, että hyvin suunniteltu ja toteutettu salaojitus on kannattavan viljelyn perusta.

 

Salaojituksen kannattavuus

Salaojitusinvestointeja tehdään tulevaisuudessa saatavien tuottojen
perusteella. Puhutaan investointien tuotto-odotuksista.
  • tehollinen peltopinta-ala kasvaa 10-25 % ja tältä alalta tulee sadonlisää
  • työmenekki pienenee jolloin syntyy kustannusäästöjä
  • ajalliskustannus pienee kun salaojitetun pellon kasvukausi on pidempi (kylvö aikaisemmin ja puinti myöhemmin)
  • potentiaalinen sadon määrä kasvaa hyvän maan rakenteen ansiosta

 

salaojakuva Salaojituksen kustannukset

Salaojituksen kustannukset vaihtelevat välillä 3 000–4 000 €/ha (alv 0 %). Ojitustyön osuus on keskimäärin 37 %, tarvikkeiden 25 %, soran 20 %, suunnittelun 5,5 %, työpaalutuksen, valvonnan ja kilpailutuksen 5,5 % ja jälkityön 7 % hehtaarikustannuksista kun soran hinta on 14€/m3 ja käytetty määrä 6–7 m3/100m. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa eniten pellon maalaji. Maalaji vaikuttaa ojaväliin (ojametrit) ja kaivuvaikeuteen. Muita, lähinnä urakoinnin työkustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat kivisyys ja peltolohkon koko sekä muoto.

 

Säätösalaojitus

Säätösalaojituksessa säädetään pelloilta tulevaa salaojavaluntaa säätökaivoihin asennettujen padotuslaitteiden avulla. Näin parannetaan kasvuolosuhteita ja vähennetään ravinnehuuhtoutumia. Kasvuolosuhteet paranevat, kun kasvien käytössä on vettä lähes koko kasvukauden. Kun salaojien kautta johdetaan lisävettä maaperään puhutaan salaojakastelusta tai säätökastelusta. Kuivatusvesien kierrätyksessä kuivatusvesiä johdetaan varastoaltaaseen ja pumpataan ne  kasvukaudella takaisin salaojiin tai avo-ojiin.

säätösalaojituskuva