UUTISKIRJE
Syyskuu 2020
Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari 1.10.2020
Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Salaojayhdistys ry ja BSAG järjestävät Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaarin 1.10.2020 klo 9:00 -11:15 ja 12:00 -15:00.
Webinaarissa asiantuntijat kertovat muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista Suomen maatalouteen, peltojen viljelyyn, valumavesien määrään ja laatuun sekä kasvihuonekaasujen päästöihin. Webinaari on interaktiivinen, joten yleisö voi esittää kysymyksiä ja kommentteja esityksen pitäjille etäyhteyksien ja somen välityksellä. Webinaarissa on myös sähköinen posteri/hanke-esittely. Webinaari on osa säätiön Itämerisitoumusta.
Webinaarin voi ilmoittautua 28.9.2020 asti tästä, josta voi myös lukea ohjelman ja ilmoittaa posteri/hanke-esittelyn.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaku
Syksyllä 2020 avautuu uusi erillishaku kestäville vesienhallinnan ratkaisuille pelto- ja metsäalueilla. Harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jolla edistetään mahdollisimman kattavasti vesitalouteen liittyviä tavoitteita, kuten valuma-aluetasoista suunnittelua, vesien tilan parantamista, peltomaan kasvukuntoa, sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien käyttöönoton edistämistä.
Lisäksi avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jossa kehitetään ja pilotoidaan uusia ja innovatiivisia käytäntöjä, toimintamalleja ja ratkaisuja maa- ja metsätaloussektoreiden väliselle yhteistyölle vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi.
Hakumenettely toteutetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) vuosittaisten ympäristöavustushakujen yhteydessä. Hakuaika alkaa 15.10.2020 ja päättyy 30.11.2020. Jaettavana on 2 milj. euroa.
Lisäätietoa ja hakuohjeet löytyvät tästä
Lisätietoja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio, p.0295 028 025, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen, p. 0295 038 083, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Nimityksiä maa- ja metsätalousministeriössä
Maa- ja metsätalouden luonnonvaraosaston uudeksi osastopäälliköksi on nimitetty maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Tuula Packalen aiemman osastopäällikön maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha S. Niemelän siirryttyä Metsähallituksen toimitusjohtajaksi. Luonnonvaraosaston luonnonvara- ja vesitalousyksikön johtajaksi on nimitetty luonnonvaraneuvos Heikki Granholm pitkäaikaisen johtajan filosofian lisensiaatti Kai Kaatran jäädessä eläkkeelle. Diplomi-insinööri Olle Häggblom siirtyi Salaojayhdistyksen palveluksesta ministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksikköön erityisasiantuntijaksi 1.8.2020 lähtien.
Etelä-Suomen salaojakeskuksen toiminta siirtyy ProAgria Etelä-Suomi ry:ltä KVVY Tutkimus Oy:lle
Kuvassa vas. Janne Pulkka, Timo Niemelä, Jukka Paitula, Mikko Ortamala, Arto Karjalainen
puuttuu: Pasi Helminen, Pasi Alakoski, Tero Korhonen, Pekka Pohjalainen.
ProAgria Etelä-Suomen osana toiminut Etelä-Suomen salaojakeskuksen vesitaloussuunnittelu siirtyy elokuun lopussa solmitulla sopimuksella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen omistamalle KVVY Tutkimus Oy:lle. Etelä-Suomen salaojakeskuksessa toimivat vesitalousasiantuntijat siirtyvät KVVY Tutkimus Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä 1.10.2020 alkaen.
ProAgria Etelä-Suomen tiedotteen mukaan:
– Etelä-Suomen salaojakeskuksen liiketoimintojen myynti KVVY Tutkimus Oy:lle on tärkeä ja harkittu askel. Ytimessä on vesiosaamisen keskittäminen. Samalla varmistamme ProAgria Etelä-Suomen asiakkaille kustannustehokkaat ja entistä monipuolisemmat palvelut myös tulevaisuudessa, toteaa Pro-Agria Etelä-Suomen toimitusjohtaja Ari Toivonen.
– Etelä-Suomen salaojakeskuksen korkealaatuinen tietotaito sekä osaaminen vesienhallintaan liittyvissä töissä on vakuuttanut viime vuosien yhteisissä projekteissa. Kauppa tuo KVVY:n toimintaan aivan uuden ja tärkeän osaamisalueen, jonka avulla voidaan asiakkaita palvella entistä paremmin sekä vaikuttaa mm. hajakuormituksen vesistövaikutuksiin, sanoo KVVY:n toimitusjohtaja Jukka Mattila.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Ari Toivonen, ProAgria Etelä-Suomi, puhelin 0400 461 701, ari.toivonen@proagria.fi
Toimitusjohtaja Jukka Mattila, KVVY Tutkimus Oy, puhelin 040 595 1886, jukka.mattila@kvvy.fi
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on perustettu vuonna 1961 ja yhdistys vastaa yleishyödyllisten hankkeiden toteutuksesta toimialueellaan. KVVY Tutkimus Oy on vesiensuojeluyhdistyksen omistama palveluyhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2020 on noin 10 milj. €. Yrityksessä työskentelee n. 130 asiantuntijaa eri aloilta. Yrityksen ympäristö- ja elintarvikelaboratorio on suurin suomalaisessa omistuksessa oleva laboratorio, joka palvelee monipuolisesti myös alkutuotantoa. KVVY Tutkimus Oy on vastuullisesti toimiva yhteiskunnallinen yritys, jonka tuotot käytetään vesien- ja ympäristöntilan parantamiseen Suomessa.
ProAgria Etelä-Suomi mahdollistaa maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa tarjoamalla asiakkailleen parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämisessä. Palvelutarjonta kattaa laajasti maatalouden tuotannon alat, maaseudun yritystoiminnan ja yhteiskunnalle tuotettavat palvelut. Palvelukokonaisuus sisältää myös kattavat ympäristö-, maisema- ja salaojituspalvelut. ProAgria Etelä-Suomi on jäsentensä hallitsema palveluorganisaatio, jonka liikevaihto on noin yhdeksän miljoonaa euroa ja henkilöstö koostuu n. 130 asiantuntijasta. Etelä-Suomen Salaojakeskus on osa ProAgria Etelä-Suomea ja sillä on vankka ja osaava jalansija vesistö-, ympäristö- ja salaojitussuunnittelussa.
Vesitalousisännöintikoulutus 28.10.2020-22.1.2021
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset järjestävät nyt toisen kerran vesitalouden isännöitsijä (tai ojaisännöitsijä) koulutuksen. Koulutuksen perusidea on auttaa viemään läpi esimerkiksi valtaojan kunnostushanke: mm. suunnitelman hankkiminen, urakoiden kilpailuttaminen, mahdolliset luvat, työn valvonta ja kustannusten jako osakkaiden kesken.
Koulutuksessa käydään läpi kuivatukseen ja ojitukseen liittyvät taustat ja perusasiat, hydrologiset perusteet mukaan lukien ojien mitoittaminen, erilaiset vesistöhankkeet, lait ja säädökset sekä vesiensuojeluasiat. Koulutukseen sisältyy myös metsäojitusosio. Lisäksi opintoihin kuuluu tukeva paketti hankkeen läpiviennin vaiheista urakan kilpailuttamisesta viranomaisyhteistyöhön ja tarvittaviin lupiin, ilmoituksiin ja tukien hakuun. Koulutuksessa käsitellään ojitusyhteisöiden ja muiden vesioikeudellisten yhteisöjen toimintaa, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä yleisesti isännöinnin liiketaloudellisia edellytyksiä ja toiminnan muotoilua liiketoiminnaksi.
Koulutuksessa on yhteensä yhdeksän koulutuspäivää (3 x 3 pv) ajalla 28.10.2020-22.1.2021 Koulutuskeskus SEDUn tiloissa Ilmajoella ja Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa (Tammela). Koulutuksen laajuus on 40 osp. Koulutuksen hinta on 185 euroa. Sen lisäksi tulevat mahdolliset matka-, ruokailu- ja majoituskustannukset. Osallistujia toivotaan kautta koko Suomen. Hyvä pohja opintoihin on maanrakennuksen tai tienpidon tuntemus.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 7.10.2020 osoitteessa www.sedu.fi/ojaisannointi
Kurssille otetaan 25 henkeä.
Koulutuksen voi liittää osaksi Maatalousalan erikoisammattitutkintoa, vesitalouden osaamisalaa. Ojitusyhteisön isännöinti osan tutkintovaatimukset ovat tässä (40 osp).
Salaojayhdistyksen verkkosivuilta löytyvät ojaisännöitsijöiden yhteystiedot.
Maatalouden valumavesien hallintaa WATERDRIVE-hankkeessa
Esimerkkinä Tammelan Pyhäjärven alueelle tehty teemakartta, jossa näkyy pintavesien ekologinen tila sekä veden laadun havaintopisteet. Kuva: SYKE
Suomi osallistuu kansainväliseen WATERDRIVE-hankkeeseen, jossa toteutetaan kestäviä menetelmiä maatalouden valumavesien hallinnassa. Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehittää toimintamalleja ja keinoja paikallistason työn vauhdittamiseksi. Tavoitteena on parantaa maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ja ilmastonmuutoksen resilienssiä Itämeren valuma-alueella.
WATERDRIVE-hankkeeseen (Water driven rural development in the Baltic Sea Region) osallistuvat Itämeren maista Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Venäjä. Suomesta hankkeessa ovat mukana SYKE, Salaojayhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ry/Etelä-Suomen Salaojakeskus, BSAG ja Luke. Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee hanketta ja odottaa myös käyttökelpoisia tuloksia sovellettavaksi omassa työssään. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta EUn Interreg Itämeriohjelmasta 2,1 milj. euroa ja sen kesto on 1.1.2019 – 31.12.2021. Hanketta koordinoi Ruotsin maatalousyliopisto SLU.
Hankkeessa on pilottihankkeita, joiden avulla edistetään eri sidosryhmien välistä yhteistyötä, vaikuttavuutta ja rahoitusta maatalouden vesitaloushankkeissa. Nostetaan esille parhaat toimiviksi todennetut ympäristötoimenpiteet ja viedään ne käytäntöön. Kehitteillä on uusia digipalveluita toimenpiteiden sijaintien optimoimiseen sekä kuivuus- ja tulvariskien hallintaan. Multimediaalinen koulutuskokonaisuus on työn alla. Hanke on tuottanut alustavia politiikkasuosituksia Itämeren maiden maatalouden valumavesien hallintaan. Hankkeen lopussa laaditaan menettelytapasuosituksia vesivarojen hallintaan Itämeren maiden maatalousalueilla.
Lisää tietoa: https://water-drive.eu/
www.salaojayhdistys.fi/fi/Waterdrive/
WATERAGRI hanke etsii ratkaisuja vesien pidätykseen ja ravinteiden kierrätykseen
Luken Ruukin tutkimusaseman huuhtoumakenttä, jossa tutkitaan turvepellon viljelyn ja säätösalaojituksen vaikutuksia valumavesien laatuun ja kasvihuonekaasupäätöihin. Kuvassa näkyvät V-mittapatokaivot virtaaman automaattiseen mittaamiseen. Mittauskopissa on kaivo, jossa otetaan kokoomanäytteitä veden laadun analysointia varten. Kuva: Maarit Liimatainen
WATERAGRI on uusi EU:n H2020 puiteohjelman hanke, jossa tutkitaan peltojen veden ja ravinteiden prosesseja pienillä valuma-alueilla. Tavoitteena on kehittää kestäviä ratkaisuja vesien pidätykseen ja ravinteiden kierrätykseen, jotka mahdollistavat tehokkaan viljelyn samalla pienentäen viljelyn vesistövaikutuksia. Hankkeessa testataan erilaisia kuivatus- ja kastelumenetelmiä, kosteikoita ja suodattimia sekä kehitetään laskennallisia työkaluja kuten mallinnusta. Hankkeeseen osallistuu 23 partneria 14 maasta. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Oulun yliopisto ja VTT, jotka kukin vetävät hankkeen keskeisiä työpaketteja.
Oulun yliopisto tutkii hankkeessa vesien ja ravinteiden prosesseja ja niiden hallintaa mm. säätösalaojituksin kahdessa koekohteessa Pohjois-Pohjanmaalla. VTT:llä tutkitaan kustannustehokkaiden membraanien ja biohiilen käyttöä valumavesien ravinteiden pidätykseen ja kierrätykseen.
Suomessa koekohteena on Ruukissa sijaitseva suopelto, jossa tutkitaan hydrologiaa ja ravinteiden huuhtoutumista sekä säätösalaojituksen vaikutusta. Ruukin Luonnonvarakeskuksen (Luke) operoima koekohde- ja tutkimusinfrastruktuuri on perustettu EAKR hankkeena ja on nyt useamman tutkijan ja organisaation yhteiskäytössä. Koekohteella tutkitaan esim. Koneen säätiön rahoituksella kasvihuonekaasujen prosesseja ja niiden hillintää ja BIOWATER pohjoismaisen huippuyksikön ja WATERPEAT hankkeissa WaterJPI rahoituksella vedenlaatuun vaikuttavia prosesseja. Tavoitteena tutkimuksella on vähentää nurmiviljelyn ympäristövaikutuksia ohutturpeisilla soilla, joissa on alunamaan kontakti ja siihen liittyvä hapan huuhtoutumisriski.
Ruukin lisäksi hankkeessa on tavoitteena tutkia veden hallintaa pienillä valuma-alueilla sekä pellon mittakaavassa säätösalaojituksin Tyrnävän perunaviljelyksillä. Hankkeessa on tavoitteena mallintaa veden liikettä pelloilta ojiin ja vesistöihin tarkastellen tarkemmin hydrologiaa, pinta- ja pohjavesien vuorovaikutuksia ja maavesivarastoa. Hankkeessa tutkitaan myös salaojakaivojen automaattista säätöä sekä maakosteuden hallintaa tietojärjestelmien ja viljelijälle tarkoitettujen sovellutuksien avulla. Tavoitteena on lisätä tietoa maan kosteuden vaihtelusta sekä kehittää ratkaisuja maankosteuden hallintaan hyödyntäen salaojituksen, valtaojien, pohjaveden vuorovaikutuksen ja kastelun antamia mahdollisuuksia.
Lisätietoja
Björn Klöve, professori
Oulun yliopisto, vesi, energia ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä
Mona Arnold, johtava tutkija
VTT
WATERAGRI kotisivu
