Uutiskirje kesäkuu 2023

PELTOVILJELYN KASTELUUN LIITTYVÄ OPAS JULKAISTU

Luonnonhoidon koulutusyhdistys ry (Luoko ry) on yhteistyössä Salaojayhdistyksen kanssa julkaissut Kastelu peltoviljelyksessä -julkaisun. Julkaisun tavoitteena on tuoda esille ja koota peltoviljelyssä toteutettuun kasteluun liittyvää tietoa sekä auttaa kastelun suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä pohdinnoissa. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti maanviljelijöille ja neuvojille.

Kesäkuun 2023 kuivuus on taas muistuttanut meitä siitä, että kastelun tarve todennäköisesti tulee lähivuosina lisääntymään ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuivuusjaksojen myötä. Huoltovarmuus, kotimaisen ruoantuotannon riittävyys ja vuosittaisten satovaihteluiden tasaaminen ovat asioita, joita voidaan varmistaa kastelun avulla.

Julkaisun ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr, MTK ja Salaojayhdistys. Julkaisun toimituskuntaan kuului edustajia Luokon ja Salaojayhdistyksen lisäksi MTK:lta, Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Salaoijtuksen Tukisäätiöltä. Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa Salaojayhdistyksen kotisivuilta.

ALTAKASTELU TARJOAA KUSTANNUSTEHOKKAAN TAVAN KASTELLA PELTOJA

Altakastelu (kutsutaan myös salaojakasteluksi), eli kastelu, jossa kasteluvettä pumpataan padottavaan (säädettävään) salaojastoon, tarjoaa siihen soveltuvilla paikoilla kustannustehokkaan tavan kastella peltoja. Simon Nässlin, joka toimii kuivatussuunnittelijana Österbottens Svenska Lantbrukssällskapilla kertoo, että ÖSL:llä altakastelun mahdollisuuksia pidetään aina lähtökohtaisesti mielessä, kun suunnitellaan uutta salaojitushanketta. ”Jos salaojasto räätälöidään altakasteluun soveltuvaksi jo suunnitteluvaiheessa, altakastelu tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon muihin kastelumenetelmiin verraten”, Nässlin toteaa. Säätösalaojitus itsessään ei tyypillisesti riitä siihen, että pohjavedenpinta pysyisi tavanomaista korkeammalla, vaan sen vaikutuksen tehostamiseksi kaikkine ympäristö- ja tuotantohyötyineen siihen tarvitaan useimmiten altakasteluakin.

Altakastelu ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu jokaiselle pellolle. Jotta altakastelu onnistuisi, tulisi kasteltavan peltolohkon kaltevuus olla mahdollisimman pieni. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaltevuus on oltava alle 1 %. ”Pohjanmaalaiset pellot soveltuvat tyypillisesti hyvin säätösalaojitukselle ja altakastelulle tasaisuutensa takia.” Nässlin toteaa. Parantaakseen altakastelun tehoa ja vähentääkseen kasteluun tarvittava vesimäärä on myös mahdollista asentaa muovikalvon maanpinnasta n. kahden metrin syvyyteen, joka eristää kasteltava peltolohko ympäristöstään ja parantaa pellon vesitalouden hallittavuutta.

Salaojaston suunniteltaessa kannattaa huomioida muitakin asioita, jos aikoo hyödyntää sitä myös altakasteluun. Ojitus kannattaa tehdä tiheämmäksi verrattuna tavanomaisen salaojan ojaväliin vastaavalla pellolla. Riittävän tiheä ojaväli takaa tasaisen kosteuden padotuksen ja kastelun aikana sekä nopean kuivumisen esimerkiksi rankkasateen sattuessa. Lisäksi voidaan lisätä syöttökaivoja salaojaston yläpäähän, johon kasteluvesi johdetaan.

Ratkaisevin tekijä kastelun onnistumisessa, toteutetaanko sitä sitten altakasteluna tai ei, on tyypillisesti veden saatavuus. Jos lohko sijaitsee lähellä pintavesimuodostumaa, kuten järveä tai jokea, on sieltä helppoa ottaa vettä kasteluun esim. polttomoottori- tai aurinkovoimalla toimivalla pumpulla. Jos vettä ei löydy läheltä, voi varastoaltaan rakentaminen olla houkutteleva vaihtoehto. Ihannetilanteissa pellon sijainti ympäröivässä maastossa mahdollistaa sen, että vettä johdetaan painovoimavirtausta hyödyntäen ojaston yläosaan, jolloin pumppausta ei tarvita. Aina kun kastelee, on hyvä pitää mielessä, että jos ottaa yli 100 m3 vettä vuorokaudessa, on tehtävä vedenottoilmoitus paikalliselle ELY-keskukselle. Jos ottaa yli 250 m3 on oltava vedenottolupa, jota haetaan aluehallintavirastolta.

Kastelun ja veden varastoinnin suunnittelu on syytä tehdä huolella. Jos harkitset niihin liittyvää investointia, löydät vesitalouden suunnittelijoiden yhteystietoja kootusti Salaojayhdistyksen kotisivuilta.

TAPAHTUMAT

Turvepeltojen päästövähennyksiä vesienhallinnalla – koekenttään tutustuminen ja alustavia tuloksia

Aika: torstai 6.7.2023 klo 10–13
Paikka: Jokioinen (Pajustentie 240, paikoitus pellon laidassa)

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tästä viimeistään ma 3.7.2023

Ohjelma ja lisätietoja tapahtumasta
Tapahtuman järjestää Luken Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin innovatiivisella vesienhallinnalla (Vesihiisi) -hanke , jossa ovat mukana myös Maanmittauslaitos, Salaojayhdistys ja Oulun yliopisto. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma, Salaojituksen Tukisäätiö sr ja Suoviljelysyhdistys.

OKRA

Salaojayhdistys osallistuu Oripäässä 5.–8.7. järjestettäville OKRA-messuille. Yhdistys on mukana Salaojaklinikka-kokonaisuudessa näyttelypaikalla B18, johon kuuluvat myös KVVY tutkimus Oy, Savon Salaoja Oy, Salaojitusyhtiö Päiviö Oy, Meltex Oy, Salaojaurakoitsijat ry ja Markku Parikka. Klinikalla on tarjolla kattavasti palveluita ja neuvontaa maankuivatukseen ja maatalouden vesitalouteen liittyen.

MAVELA -HANKE KÄYNNISTYY

Tänä keväänä käynnistyneessä hankkeessa kehitetään vesienhallinnan laskenta-alusta sekä maaperäkirjasto, joita voidaan hyödyntää suunnittelussa. Hanketta koordinoi Salaojituksen tutkimusyhdistys, ja se toteutetaan yhteistyössä Aalto-yliopiston, Luken, Salaojayhdistyksen ja Sven Hallinin tutkimussäätiön kesken.

MAVELA-hankkeen tavoitteena on edistää maatalousalueiden vesienhallinnan suunnittelua aluelähtöisesti ja varautumista tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin kuten erilaisiin ääri-ilmiöihin, rankkasateisiin ja kuivuusjaksoihin.
Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa laaditaan vesienhallinnan parissa työskenteleville suunnattu työkalu, jolla voidaan tarkastella niin yksittäisen pellon, kuivatusalueen kuin valuma-alueenkin, vesienhallintaa. Työkalu toimii niin, että siihen syötetään kohteen tiedot, ja alusta simuloi eri vesienhallintaratkaisujen toimivuutta kohteessa.

Laskenta-alusta tuottaa ajantasaista tietoa kohteen vesienhallinnasta. Ajankohtainen tieto vesitaseesta ja hydrologisesta tilasta edesauttaa suunnittelemaan vesienhallinnan sopeutumista tuleviin sääolosuhteisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on laatia keino arvioida tietyn pellon vesitaloutta ilman intensiivistä mittaustoimintaa.

Toisessa työpaketissa testataan ja kalibroidaan maailmalla kehitettyjä laskentamenetelmiä vastaamaan Suomen oloja, ja yhdistetään näin saadut mallit avoimeen dataan uudeksi kattavaksi maaperäkirjastoksi, joka kokoaa yhteen eri seurannoista ja tutkimushankkeista kerättyjen tuhansien maanäytteiden ominaisuudet. Valmiiseen maaperäkirjastoon voi joko syöttää kohteen tarkat maalajitiedot, tai jos niitä ei ole, maalajikartan mukaisen maalajin, ja kirjasto antaa maalajia vastaavat arviot maan hydrologisista ominaisuuksista.
Kirjastoa voidaan hyödyntää mallisovellusten parametrisoinneissa ja sen tiedot ovat yhdistettävissä maalajikarttoihin, jolloin voidaan luotettavammin huomioida eri maalajien ominaisuudet laskennassa. Laskenta-alusta yhdessä maaperäkirjaston kanssa tuottaa tietoa pelto-, kuivatus- ja valuma-alueiden vesienhallintaan ja auttaa suunnit¬telemaan toimivia vesienhallinta¬kokonaisuuksia eri alueille.

Hankkeen alussa keskitytään laskentatyökalujen luomiseen, mutta alkuvaiheen jälkeen työkaluja on tarkoitus esitellä suunnittelijoille ja muille vesienhallinnan parissa työskenteleville, jotta voidaan kerätä palautetta työkalujen toimivuuden kehittämiseksi.

Lue lisää hankkeesta meidän kotisivuilta.

SÖDERFJÄRDENIN VESIEHANLLINTAA KEHITETÄÄN

Österbottens Svenska Lantbrukssälskapin vetämässä hankkeessa, Beredskapsplan för vattenhantering på Söderfjärden, tavoitteena on kehittää koko Söderfjärdenin maatalousalueen vesienhallintaa, jotta se paremmin vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri ilmiöihin. ”Haluamme optimoida alueen vesitaloutta niin, että taataan mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet runsasvetisinä että kuivina aikoina”, toteaa kuivatussuunnittelija Simon Nässlin, joka on mukana hankkeessa.

SALAOJAKARTTATIETOKANTA SIIRTYY UUDELLE YLLÄPITÄJÄLLE

Salaojayhdistyksen hallinnoima salaojakarttatietokanta, joka sisältää suurimman osan kaikista Suomen salaojkartoista, siirtyy uudelle ylläpitäjälle. Advania Finland jatkaa yhteistyössä Salaojayhdistyksen kanssa tietokannan ylläpitoa. Advania on yksi Pohjois-Euroopan IT-markkinan johtavista toimijoista, jolla on myös erityisosaamista tietokantaratkaisuista.

Salaojakarttatietokanta perustettiin digitalisessa muodossa 2000-luvun alussa. Siitä lähtien sen ensisijainen tarkoitus on ollut karttojen nopea ja vaivaton paikantaminen aina kun niitä tarvitaan. Karttoja tarvitaan, kun suunnitellaan uutta salaojitusta, mutta myös maaseudun infrahankkeissa, kuten tie- ja linjahankkeissa. Salaojasuunnittelijat, jotka ovat kannan ensisijaiset käyttäjät, saavat hyödyntää sitä omassa työssään. Maanomistajat voivat tilata omia karttojaan yhdistyksen kotisivuilta pientä toimitusmaksua vastaan.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen