PELTOVILJELYN KASTELUUN LIITTYVÄ OPAS JULKAISTU

Luonnonhoidon koulutusyhdistys ry (Luoko ry) on yhteistyössä Salaojayhdistyksen kanssa julkaissut Kastelu peltoviljelyksessä -julkaisun. Julkaisun tavoitteena on tuoda esille ja koota peltoviljelyssä toteutettuun kasteluun liittyvää tietoa sekä auttaa kastelun suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä pohdinnoissa. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti maanviljelijöille ja neuvojille.

Kesäkuun 2023 kuivuus on taas muistuttanut meitä siitä, että kastelun tarve todennäköisesti tulee lähivuosina lisääntymään ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuivuusjaksojen myötä. Huoltovarmuus, kotimaisen ruoantuotannon riittävyys ja vuosittaisten satovaihteluiden tasaaminen ovat asioita, joita voidaan varmistaa kastelun avulla.

Julkaisun ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr, MTK ja Salaojayhdistys. Julkaisun toimituskuntaan kuului edustajia Luokon ja Salaojayhdistyksen lisäksi MTK:lta, Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Salaoijtuksen Tukisäätiöltä. Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa Salaojayhdistyksen kotisivuilta.

 


 

ALTAKASTELU TARJOAA KUSTANNUSTEHOKKAAN TAVAN KASTELLA PELTOJA

Altakastelu (kutsutaan myös salaojakasteluksi), eli kastelu, jossa kasteluvettä pumpataan padottavaan (säädettävään) salaojastoon, tarjoaa siihen soveltuvilla paikoilla kustannustehokkaan tavan kastella peltoja. Simon Nässlin, joka toimii kuivatussuunnittelijana Österbottens Svenska Lantbrukssällskapilla kertoo, että ÖSL:llä altakastelun mahdollisuuksia pidetään aina lähtökohtaisesti mielessä, kun suunnitellaan uutta salaojitushanketta. ”Jos salaojasto räätälöidään altakasteluun soveltuvaksi jo suunnitteluvaiheessa, altakastelu tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon muihin kastelumenetelmiin verraten”, Nässlin toteaa. Säätösalaojitus itsessään ei tyypillisesti riitä siihen, että pohjavedenpinta pysyisi tavanomaista korkeammalla, vaan sen vaikutuksen tehostamiseksi kaikkine ympäristö- ja tuotantohyötyineen siihen tarvitaan useimmiten altakasteluakin.


 

TAPAHTUMAT

 

Turvepeltojen päästövähennyksiä vesienhallinnalla – koekenttään tutustuminen ja alustavia tuloksia

Aika: torstai 6.7.2023 klo 10–13
Paikka: Jokioinen (Pajustentie 240, paikoitus pellon laidassa)

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tästä viimeistään ma 3.7.2023

Ohjelma ja lisätietoja tapahtumasta
Tapahtuman järjestää Luken Turvepeltojen hiilipäästöt kuriin innovatiivisella vesienhallinnalla (Vesihiisi) -hanke , jossa ovat mukana myös Maanmittauslaitos, Salaojayhdistys ja Oulun yliopisto. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma, Salaojituksen Tukisäätiö sr ja Suoviljelysyhdistys.

 

OKRA

Salaojayhdistys osallistuu Oripäässä 5.–8.7. järjestettäville OKRA-messuille. Yhdistys on mukana Salaojaklinikka-kokonaisuudessa näyttelypaikalla B18, johon kuuluvat myös KVVY tutkimus Oy, Savon Salaoja Oy, Salaojitusyhtiö Päiviö Oy, Meltex Oy, Salaojaurakoitsijat ry ja Markku Parikka. Klinikalla on tarjolla kattavasti palveluita ja neuvontaa maankuivatukseen ja maatalouden vesitalouteen liittyen.

 


 

MAVELA -HANKE KÄYNNISTYY


Tänä keväänä käynnistyneessä hankkeessa kehitetään vesienhallinnan laskenta-alusta sekä maaperäkirjasto, joita voidaan hyödyntää suunnittelussa. Hanketta koordinoi Salaojituksen tutkimusyhdistys, ja se toteutetaan yhteistyössä Aalto-yliopiston, Luken, Salaojayhdistyksen ja Sven Hallinin tutkimussäätiön kesken.

 


 

SÖDERFJÄRDENIN VESIEHANLLINTAA KEHITETÄÄN

Österbottens Svenska Lantbrukssälskapin vetämässä hankkeessa, Beredskapsplan för vattenhantering på Söderfjärden, tavoitteena on kehittää koko Söderfjärdenin maatalousalueen vesienhallintaa, jotta se paremmin vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri ilmiöihin. ”Haluamme optimoida alueen vesitaloutta niin, että taataan mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet runsasvetisinä että kuivina aikoina”, toteaa kuivatussuunnittelija Simon Nässlin, joka on mukana hankkeessa.


 

SALAOJAKARTTATIETOKANTA SIIRTYY UUDELLE YLLÄPITÄJÄLLE


Salaojayhdistyksen hallinnoima salaojakarttatietokanta, joka sisältää suurimman osan kaikista Suomen salaojkartoista, siirtyy uudelle ylläpitäjälle. Advania Finland jatkaa yhteistyössä Salaojayhdistyksen kanssa tietokannan ylläpitoa. Advania on yksi Pohjois-Euroopan IT-markkinan johtavista toimijoista, jolla on myös erityisosaamista tietokantaratkaisuista.

Salaojakarttatietokanta perustettiin digitalisessa muodossa 2000-luvun alussa. Siitä lähtien sen ensisijainen tarkoitus on ollut karttojen nopea ja vaivaton paikantaminen aina kun niitä tarvitaan. Karttoja tarvitaan, kun suunnitellaan uutta salaojitusta, mutta myös maaseudun infrahankkeissa, kuten tie- ja linjahankkeissa. Salaojasuunnittelijat, jotka ovat kannan ensisijaiset käyttäjät, saavat hyödyntää sitä omassa työssään. Maanomistajat voivat tilata omia karttojaan yhdistyksen kotisivuilta pientä toimitusmaksua vastaan.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *