Uutiskirje maaliskuu 2022

Kasvilajista riippumatta ennen kylvöä, sadonkorjuun jälkeen ja talvikaudella maatalousmaalla saa tehdä viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, ml. salaojitus.
Kesantopelloilla voidaan kasvukauden aikana tehdä lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä, kuten salaojitusta, niiden vaatiman alan laajuudessa. Tämä on täydentävien ehtojen vaatimus ja siitä voi lukea tarkemmin täältä.

Alan voi myös ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömänä. Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta tukia.

Viherryttämistuessa ekologiseksi alaksi (efa-alaksi) ilmoitetuilla lohkoilla on huomioitava säilyttämisvaatimukset kasvuston päättämisen liittyen.
Ekologisen alan velvoite koskee vain osaa viljelijöistä. Viherryttämistuesta ei kuitenkaan tule muilta osin lisävaatimuksia yllä kerrottuihin, vaan esimerkiksi efa-kesantoa koskee tuo täydentävien ehtojen vaatimus ja lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä voi tehdä kesantopellolla niiden vaatiman alan laajuudessa.

Ympäristökorvauksessa tulee ottaa huomioon määräajat kasvin päättämiseen liittyen.

Ruokaviraston sivuilta löytyvän Viljelijätukien hakuoppaan 2021 kohdassa 3.6 on ehdot kasvuston säilyttämisestä ja päättämisestä.

3.6 Kasvuston säilyttäminen ja päättäminen

Viherryttämistuki
• Viherryttämistuessa viljelykasvien osuus lasketaan ajalta 30.6.–31.8. Tänä aikana viljelykasvien on oltava laskettavissa. Huolehdi siitä, että maatilallasi on ko. ajanjakson ajan vähintään vaatimuksen mukaiset kaksi tai kolme kasvia ja että vaaditut kasvien prosenttiosuudet täyttyvät. Jos vapaudut viljelyn monipuolistamisen vaatimuksesta esimerkiksi tilasi nurmialan perusteella, huolehdi siitä, että nurmialaa on vapautuksen edellyttämä määrä tänä aikana.
• Viherryttämistuen ekologisen alan viher- ja sänkikesannon voit päättää aikaisintaan 16.8., jos kylvät alalle nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.
• Typensitojakasvit (efa) on oltava peltolohkolla 30.6.–31.8. välisen ajan. Jos korjaat typensitojakasvin (efa) ennen kyseisen ajanjakson päättymistä, voit muokata peltolohkon vasta 1.9 alkaen.

Kesannot
• Voit päättää kesantopellon kasvuston kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen.
• Jos kylvät kesantopellolle nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja, voit päättää kasvuston 15.7. alkaen. HUOM! Katso ekologista alaa koskevat ehdot yltä.

Ympäristökorvauksen toimenpiteet Manner-Suomessa
• Monimuotoisuuspeltojen maisema- ja riistakasvuston voit päättää seuraavana keväänä
• Luonnonhoitopeltonurmen ja monimuotoisuuspeltojen niittykasvuston (2 v) voit päättää toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kylvät alalle
syyskylvöisen kasvin.
• Kerääjäkasvin voit päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9. ja muokkaamalla aikaisintaan 1.10.
• Viherlannoitusnurmen voit päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 1.9. ja muokkaamalla 1.10. Jos kylvät alalle syyskylvöisen kasvin, voit päättää nurmen aikaisemmin.
• Suojavyöhykeen ja monivuotisen ympäristönurmen voit päättää vasta sitoumusajan jälkeen
• Hampun säilyttämisestä on kerrottu tarkemmin luvussa 4.2 Kasvien ilmoittaminen.

Oulun yliopistossa Älykkäät koneet ja järjestelmät -tutkimusyksikössä parhaillaan meneillään olevassa Etähallittavan säätösalaojakaivon kehittäminen ja pilotointi -hankkeessa kehitetään nimensä mukaisesti etähallittavaa säätösalaojakaivoa. Sen avulla on mahdollista parantaa maa- ja metsätalouden vesien hallintaa ja nostaa järjestelmän valvottavuus, ohjaus ja toiminnan ennakoitavuus täysin uudelle tasolle. Säätösalaojakaivo suunnitellaan hyödyntämään tietoliikenteen osalta esineiden Internetiä (Internet of Things, IoT), jolloin kaivon käyttäjä voi ohjata sitä etänä tietoverkon kautta ja kaivon ohjaus voidaan myös automatisoida.
Hankkeessa on tähän mennessä kehitetty salaojakaivoon sijoitettavan automatisoidun padotusventtiilin prototyyppi, jolle suoritetaan parhaillaan mekaanisia käyttökokeita ja tiivisteiden, sekä luukun materiaalien kulumisen kestävyyden arviointia. Lisäksi rakenteilla on venttiilin ohjaukseen ja energianhallintaan, sekä liityntärajapintoihin tarvittavaa elektroniikkaa tulevan kesän koekäyttöä varten. Projektiin kuuluu siis myös pilottivaihe eli säätösalaojakaivojen prototyyppejä tullaan testaamaan tulevana kesänä todellisessa käyttöympäristössä, jotta niistä saadaan kerättyä käyttäjäkokemuksia toimivuuden ja kehittämistarpeiden näkökulmista.

Havainnekuva Oulun yliopistolla kehitteillä olevasta etäohjatusta säätökaivosta.

Jari Kolehmainen valmistaa säätösalaojakaivoja ja asiakkailta on tullut toiveita etähallittavasta säätösalaojakaivosta, joten kesällä 2021 hän aloitti etäohjauksen suunnittelun ja loppuvuodesta kaivo saatiin asennettua maahan. Toimintaa on nyt seurattu talven ajan ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Kaivoa voidaan ohjata puhelimella etäyhteyden välityksellä. Itse säätösalaojakaivossa on sähköinen toimilaite, joka avaa ja sulkee pohjaventtiilin. Ohjainlaite on kiinnitettynä kaivon yläpuolelle putkivarteen. Ohjainlaitteessa on virtalähteenä akku, jota ladataan aurinkopaneelilla. Etähallittavia säätösalaojakaivoja on tarkoitus asentaa tulevana kesänä lisää, jotta kokemuksia saataisiin kerättyä. Kaivosta on jo kehitteillä erilaisia sovelluksia, esimerkiksi ruosteisille alueille automaattista pulssiohjausta, jolla ruostesakkaumat saadaan liikkeelle.

Seminaarin ohjelma

8:30-9:00 Aamukahvi
9:00-9:05 Seminaarin tekniset ohjeet
9:05-9:15 Seminaarin avaus, valtuuskunnan puheenjohtaja Gustav Rehnberg, / Salaojituksen Tukisäätiö sr
9:15-9:45 Keynote-esitelmä: Euroopan näkökulma ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen/lisäämiseen
maataloudessa, yliasiamies Jyrki Katainen, Sitra

9:45-10:15 Globaali näkökulma ilmaston muutokseen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen tärkeyteen – ravitsevan ruuan
riittävyys, ohjelmajohtaja Tiina Huvio, Finnish Agri-agency for Food and Forest Development, FFD

10:15-10:45 Sopeutuminen muuttuvaan ympäristöön vesienhallinnan keinoin, vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, MMM
10:45-11:15 Katseet sääkartoilta maan alle – Muuttuvassa ilmastossa mittaustieto korvaa kokemuksen, viljelijän puheenvuoro, dosentti Johannes Tiusanen
11:15-12:30 Lounas
12:30-13:00 Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen maatalouden vesirakentamisessa, erikoistutkija Pasi Valkama, SYKE
13:00-13:30 Pelto kuin pesusieni – Monia hyötyjä uudistavalla viljelyllä, projektijohtaja Eija Hagelberg, BSAG, uudistava maatalous
13:30-14:00 Turvemaat ja niiden kestävä viljely vesitalouden keinoin, tutkija Maarit Liimatainen, Luke
14:00-14:30 Säätösalaojituksen ja altakastelun mahdollisuudet tuotannon ja ympäristön näkökulmasta, asiantuntija Minna Mäkelä, Salaojayhdistys ry
14:30 Seminaarin päätös, toiminnanjohtaja Minna Maasilta, Maa- ja vesitekniikan tuki ry
Kahvi
14:45-15:15 Innovaatiokilpailu
15:00-16:30 Posterit ja tarjoilua

Innovaatiokilpailu

Innovaatiokilpailulla halutaan edistää uusien ratkaisujen löytämistä kuivatukseen ja kasteluun niin, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääriolosuhteiden lisääntymiseen voitaisiin sopeutua ja vähentää haitallisia vaikutuksia. Kilpailu on avoin ja ehdotukset julkistetaan. Hyvistä ehdotuksista valitaan viisi parasta esittäytymään seminaariin. Jaettava palkintoraha on 10 000 €. Innovaatio voi olla esimerkiksi laite, menetelmä tai jokin muu idea vesienhallinnan edistämiseksi.

• Avoin kilpailu, viisi parasta ehdotusta esittäytyy seminaarissa (a’ 5 minuuttia)
• Rahapalkinto.
• Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset tulee lähettää 1.9.2022 mennessä osoitteeseen innovaatiokilpailu@tukisaatio.fi.
• Seminaarin osanottajat pääsevät äänestämään seminaarissa esittäytyviä innovaatioita ja parhaat palkitaan raadin ehdotuksen perusteella.

Eroosion ja ravinteiden huuhtoutumisen matemaattinen mallintaminen on keskeinen menetelmä eri maankäyttömuodoilta tulevan hajakuormituksen arvioinnissa kokeellisen tutkimuksen ohella. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on 1990-luvulta lähtien kehitetty ICECREAM-mallia peltolohkolta tulevan kuormituksen laskentaan pohjoisissa olosuhteissa. Malli on nykyisin osa SYKEssä kehitettyä VEMALA-mallijärjestelmää, joka on operatiivinen, koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli vesistöille. VEMALA simuloi ravinteiden prosesseja ja kulkeutumista maa-alueilla, joissa ja järvissä. Mallilla arvioidaan vedenlaatua ja ravinnekuormitusta eri vesistöalueilla ja Suomesta Itämereen purkautuvaa kuormitusta.

VEMALA-ICECREAM-mallilla simuloidaan peltoalueilta tulevaa maahiukkasiin sitoutuneen fosforin ja liukoisen fosfaattifosforin (PO4-P) kuormitusta ja eroosiota pintavesiin eri vesistöalueilla ja Suomen maatalouden aiheuttamaa kuormitusta Itämereen. Mallin tietokanta kattaa kaikki Suomen peruslohkot. Laskennassa käytetään lähtötietoina peltolohkojen ominaisuuksia mm. maalajia ja pellon kaltevuutta. Mallilla voidaan simuloida myös eri viljelytoimenpiteiden vaikutuksia kuormitukseen. Mallia on käytetty myös maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten arviointiin.
VEMALA-ICECREAM-mallia sovellettiin Siuntion Kirkkojoen valuma-alueella sijaitsevalle Gårdskullan kartanon peltoalueelle (5,4 ha), joka on Etelä-Suomelle tyypillinen loiva, salaojitettu savimaa. Tavoitteena oli testata peltoalueen hydrologiaa ja fosforin huuhtoutumista kuvaavien osamallien toimintaa pitkäaikaista mittausaineistoa vasten. Aineisto käsitti pinta- ja salaojavalunnan, valumavesien kiintoaineen sekä kokonaisfosforin ja liukoisen epäorgaanisen fosforin pitoisuudet sekä lumen vesiarvon ajanjaksolta 2008–2019, jonka aikana (2012) siirryttiin viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn. Mallinnuksessa käytettiin peltoalueelle kahta maalajia: aitosavi ja hiesusavi. Aitosaven hydrauliset ja muut ominaisuudet otettiin suoraan VEMALAn tietokannasta ja hiesusaven ominaisuudet määritettiin osittain tutkimusalueelta tehdyistä mittauksista.

Hydrologisen mallin kuvauskyky eri maalajivaihtoehdoilla vaihteli riippuen hydro-meteorologisista olosuhteista. Malli yliarvioi vuotuista kokonaisvaluntaa, joka käsitti pintavalunnan, makrohuokosten kautta tapahtuvan valunnan ja perkolaation (veden suotautumisen maaprofiilin pohjalta). Se johtui pääasiassa liiallisesta pintavalunnasta mittauksiin verrattuna, mutta myös liiallisesta perkolaatiosta runsassateisina ajanjaksoina. Malli kuvasi suhteellisen hyvin valunnan jakautumisen pintavaluntaan sekä makrohuokosvaluntaan ja perkolaation, joista kahta jälkimmäistä verrattiin salaojavalunnan mittaustuloksiin. Mallinnettu pintavalunnan osuus kokonaisvalunnasta oli keskimäärin 16 % ja mitattu osuus 10 %. Valumavesien pitoisuuksina käytettiin VEMALA-ICECREAMilla laskettuja arvoja.

Mallilla laskettu vuotuinen kokonaisfosforin kuorma oli suurempi kuin mitattu, johtuen pääasiassa maahiukkasiin kiinnittyneen fosforin kuorman yliarvioinnista. Mallilla laskettu liukoisen fosforin kuorma oli lähempänä mitattuja arvoja. Malli simuloi liukoisen fosforikuorman kasvun siirryttäessä viljasta nurmelle, mikä oli nähtävissä myös mittaustuloksissa. Malli kuitenkin aliarvioi pintavalunnan mukana tullutta liukoisen fosforin kuormitusta ja yliarvioi maaprofiilin pohjalta purkautuneen valunnan (salaojavalunnan) kuormitusta. Fosforin (erityisesti maahiukkasiin kiinnittyneen fosforin) mallinnustulokset olivat pääosin lähempänä mitattuja arvoja maalajilla hiesusavi kuin savi.

Vuotuinen kokonaisfosforikuorma [kg-1 ha-1] Gårdskullan kartanon peltoalueella 2008–2019, mitattu (Mit), sekä mallinnettu maalajeilla savi (Mal aitosavi) ja hiesusavi (Mal hiesusavi). Tuotantosuunnan muutos on merkitty punaisella katkoviivalla.

Pintavalunnan ja salaojavalunnan kautta kulkeutuneen liukoisen (DP) ja partikkelifosforin (PP) vuosikuormien keskimääräinen osuus [%] kokonaisfosforin kuormasta eri tuotantosuunnilla: viljanviljely (2008–2011) ja nurmi (2012–2019). Tuotantosuuntien keskimääräinen kokonaisfosforin vuosikuorma (kg ha-1) on kunkin kuvan vasemmassa yläkulmassa. Partikkelifosforin kuljetusreittejä ei voitu mallissa erottaa, minkä takia kuvassa on esitetty eri valuntareittien summa. Mallinnettu tietokannan maalajilla aitosavi.

Mallisovellus Gårdskullan kartanon peltoalueelle antoi tietoa operatiivisessa käytössä olevan mallin toiminnasta salaojitetun peltolohkon mittakaavassa. Tietoa saatiin myös mallin kyvystä simuloida peltoalueen hydrologiaa ja ainevirtoja erilaisissa sääolosuhteissa ja tuotantosuunnilla. Mallinnustulosten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös mittaustuloksiin liittyvät epävarmuudet, joita esiintyi varsinkin sulamiskauden pintavalunnan mittauksissa. Tulosten perusteella hydrologista osamallia tulisi kehittää edelleen erityisesti eri valuntareittien kuvausten osalta. Salaojitetuillakin peltoalueilla syvän pohjavesivalunnan osuus vesitaseessa voi olla merkittävä. Peltolohkojen eroosion ja fosforikuormituksen laskentaa voisi tarkentaa siten, että VEMALAn tietokannassa kuvattaisiin monipuolisemmin erityyppisten savimaiden ominaisuuksia.

Diplomityö tehtiin SYKEssä Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n ja SYKEn rahoituksella.

Gårdskullan mittausaineisto on kerätty yhteistutkimushankkeissa Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n toimesta. Hankkeita vuosien 2007–2019 aikana ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr.
Diplomityö on saatavissa täältä.

– Vesitalouspalveluiden liiketoimintojen myynti KVVY Tutkimus Oy:lle on huolella harkittu askel. Tavoitteena on vesiosaamisen turvaaminen ja edistäminen toiminta-alueellamme. KVVY Tutkimus Oy:n laaja-alainen ympäristöasiantuntijuus mahdollistaa asiakkaidemme palvelun entistä laajemmin, sekä vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin mm. hajakuormituksen vesistövaikutuksiin. Kaupalla varmistamme ProAgria Länsi-Suomen asiakkaille maatalousympäristön monipuoliset vesienhallinnan suunnittelupalvelut myös tulevaisuudessa, toteaa ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Sami Iltanen.

ProAgria Länsi-Suomen toiminta-alue vahvistaa KVVY Tutkimus Oy:n asemaa maaseudun vesienhallinnan asiantuntijana. Kauppa parantaa ja laajentaa entisestään yhteistyötä ProAgria yhteisön kanssa, sanoo KVVY Tutkimus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Mattila.

KVVY Tutkimus Oy

KVVY Tutkimus Oy on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n omistama palveluyhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2021 on noin 12 milj. €. Yrityksessä työskentelee yli 150 eri alojen asiantuntijaa. Yrityksen ympäristö- ja elintarvikelaboratorio on suurin suomalaisessa omistuksessa oleva laboratorio, joka palvelee monipuolisesti myös alkutuotantoa. KVVY Tutkimus Oy on vastuullisesti toimiva yhteiskunnallinen yritys, jonka tulos käytetään vesien- ja ympäristöntilan parantamiseen Suomessa.

kvvy.fi

Peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden valtakunnallisen kartoituksen hyötynä on kuivatustilan parantamiseen tähtäävien tarkempien selvityksien ja toimenpiteiden nykyistä parempi kohdentaminen, johtaen tuotanto-olosuhteiden parantamiseen. Hankkeessa luotujen aineistojen loppukäyttäjiä ovat vesienhallinnan parissa työskentelevät suunnittelijat ja viranomaiset.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmien luotettavuus, mahdollisuudet ja rajoitukset peltojen kuivatustilan/tulvaherkkyyden arvioimiseksi automatisoidusti, luoden valmiudet valtakunnalliseen kartoitustyöhön sekä eri menetelmiä hyödyntäen tuottaa Loviisajoen pilottialueelta karttapohjainen sovellus kuvaamaan peltojen kuivatustilaa/tulvaherkkyyttä.

Hankkeen puitteissa arvioitiin kuuden menetelmän soveltuvuus kuivatustilan arviointiin:
1. Yleispiirteinen kuivavara depth to water -analyysillä laserkeilausaineistosta
2. Tulvaherkät pellot pintavaluntamallinnuksella
3. Tulvaherkät pellot satelliittikuvista
4. Matalan virtausta rajoittavan kasvillisuuden tiheys laserkeilausaineistosta
5. Poikkileikkauksien esittäminen laserkeilausaineistosta
6. Peltojen kosteus satelliittikuvista

Kohdat 1–4 kuvastavat peruskuivatuksen tilaa ja kohta kuusi kuvastaa paikalliskuivatuksen toimivuutta. Kaikki edellä mainitut aineistot on mahdollista tuottaa valtakunnallisina, jolloin niitä voidaan hyödyntää vesienhallintatoimien kohdentamisessa niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Tulvaherkkien peltojen valtakunnallinen kartoitus perustuen pintavaluntamallinnukseen toteutetaan TIIMA-hankkeessa vuosina 2022–2023.

Laserkeilausaineisto, jota näihin menetelmiin on käytetty, on Maanmittauslaitoksen kansallisen laserkeilausohjelman 5 pistettä neliömetrillä -aineisto, joka kattaa koko Suomen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta kuuden vuoden sykleissä. Lisää tietoa laserkeilausohjelmasta löydät Maanmittauslaitoksen nettisivuilta.

Ensimmäinen menetelmä, yleispiirteinen kuivavara, kuvaa pellon pinnan (jokaisessa tarkasteltavassa pisteessä) ja ojan vedenpinnan korkeuseroa laserkeilausaineistossa. Sen avulla voidaan arvioida, toimiiko kohteen peruskuivatus riittävän hyvin. Aineiston avulla pystytään esittämään peltolohkojen ja valuma-alueen eri osien suhteelliset erot ja valitsemaan ongelmalohkot edelleen tarkempaan tarkasteluun. Hankkeessa on perehdytty pelkästään kuivavaran arviointiin laserkeilausajankohtana. Sen soveltaminen kuivatustilan arvioinnissa edellyttää muiden tekijöiden huomioon ottamista, kuten laserkeilausajankohdan vesitilanne, vuodenaika sekä keilausta edeltävä sää. Menetelmä vaikuttaa lupaavalta koko valtakunnan yleispiirteisen kuivatustilan arviointiin, jollaista ei ole aiemmin systemaattisesti tehty.

Toinen menetelmä sisältää hankkeessa kehitetyn uuden tulkinnan satelliittikuvista, joka soveltuu aiempia menetelmiä paremmin Suomen oloihin, sekä pintavaluntamallinnukseen perustuvan tulkinnan peltojen tulvaherkkyydestä. Mallinnuksessa valuma-alueelle kohdistetaan tietty sademäärä ja simuloitu virtaama (esim. 1/20 vuoden tulvaa vastaava) SYKEn Vesistömallijärjestelmästä, ja lasketaan MML:n korkeusmalliin perustuen, mille alueille tulva suurimmillaan leviää. Tulvaherkkien peltoalueiden paikantamista voidaan hyödyntää edelleen esimerkiksi vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisen apuna.

Kolmannessa menetelmässä tulvaherkät pellot tunnistetaan satelliittikuvista.

Neljäs ja viides menetelmä perustuvat laserkeilausaineistoon, ja niissä esitetään ojien poikkileikkauksia ja virtausta mahdollisesti haittaavaa kasvillisuutta.

Kuudennessa menetelmässä pyritään tulkitsemaan pellon pinnan kosteutta satelliittikuvissa tulkintaohjelman avulla. Menetelmällä toivotaan voitavan tunnistaa alueita, joissa maa on märkä toimivasta peruskuivatuksesta huolimatta, jolloin voitaisiin tunnistaa ongelmia paikalliskuivatuksessa.

KUTI-työpaketin puitteissa luotu testipalvelu esittelee kuivatustila-aineiston menetelmiä, ja siihen voi tutustua tarinakartalla. Lisää tietoa koko Valumavesi-hankkeesta löytyy Suomen ympäristökeskuksen hankesivuilta.