Uutiskirje huhtikuu 2023 – salaojayhdistys

SALAOJITUKSEN JA PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN INVESTOINTITUEN HAKU AVAUTUI

Kansallinen peruskuivatustuki poistuu, tuki osaksi CAP:a

Uuden CAP-kauden alkaessa tämän vuoden alusta myös salaojituksen tuet ovat muuttuneet. Tästä eteenpäin vesitaloushankkeet voivat saada investointitukea ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävänä investointina 40 % hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista. Hyväksyttävät enimmäiskustannukset ovat 6 €/ojametri salaojitukseen ja 950 €/säätökaivo. Uusien investointitukihakemusten jättäminen on avattu 21.4.2023 Hyrrä-palvelussa.

Lue lisää

Uudet asetukset investointituesta, 265/2023 (perusasetus) ja 266/2023 (kohdentamisasetus), astuivat voimaan 6.3.2023. Tuen prosenttiosuus on kaikille ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäville hankkeille sama. Tukiehtojen uudistamisen myötä vesienhallintahankkeisiin kohdistuu uusia ympäristövaatimuksia. Jotta hanke voi saada investointitukea uudessa CAP:ssa, sillä on oltava myönteinen vaikutus maan kasvukuntoon, vesitalouteen, kasvinsuojeluaineiden käytön turvallisuuteen, ravinteiden hyötykäyttöön ja kierrätykseen, lannan tehokkaaseen käsittelyyn tai kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.

Uusi asetus investointituessa hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista (608/2023) astui voimaan 31.3. Salaojituksessa hyväksyttävät enimmäiskustannukset nousivat, ja heijastavat nyt paremmin todellista kustannustasoa. Kustannusten toimintoyksikkönä säilyy ojametri, ja hyväksyttävä enimmäiskustannus salaojitukselle sisältää suunnittelun, standardin SFS 5211 tai SFS 7509 mukaisen putken, ympärysaineen, kaivu- ja täyttötyöt. Säätökaivon kappalekohtainen investointituessa hyväksyttävä enimmäiskustannus sisältää säätökaivon ja asennustyöt.

Peruskuivatushankkeisiin voi jatkossa hakea tukea yhteisen ojitusinvestoinnin hankkeena. Lisää tietoa uudesta peruskuivatuksen tuesta vesi.fi- aineistopankista. Kun nyt myös peruskuivatushankkeet tulevat osaksi CAP:a, muuttuu myös se, kuka tukea voi saada. Aiemmin tuen hakijoita ovat olleet maanomistajat, osana ojitusyhteisöä tai ilman, riippumatta elinkeinosta, kun uudessa systeemissä tukea voivat saada vain aktiiviviljelijät. Muut kuin aktiiviviljelijät voivat omiin osuuksiinsa hakea vesistöhankkeille suunnattua kansallista tukea paikalliselta ELY-keskukselta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, SYKE ja maa- ja metsätalousministeriö laativat yhteistyössä parhaillaan tarkempaa ohjeistusta uuteen peruskuivatustukeen liittyen. Peruskuivatushankkeiden valmistelu kannattaa tehdä huolellisesti ja hyvissä ajoin. Uusia hakemuksia otetaan vastaan muutosten johdosta vasta syksyllä. Paikallinen ELY-keskus neuvoo tarkemmin peruskuivatushankkeisiin ja niiden rahoitukseen liittyvissä asioissa.

Uudet asetukset ovat nähtävillä:
Valtioneuvoston asetus maatalouden rakennetuesta
Valtioneuvoston asetus maatilan investointituen kohdentamisesta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden investointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista

SALAOJITUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT VIETETTIIN SEINÄJOELLA

Salaojituksen neuvottelupäivät pidettiin 16.–17. helmikuuta 2023 Seinäjoella Hotelli Sorsanpesässä. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa lähitapahtumana koronan jälkeen. Tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan melkein 90 henkeä. Paikan päällä osallistui noin 50 salaojituksen ammattilaista ja noin 40 henkeä seurasi tapahtumaa etäyhteyksien päässä. Päivien aikana keskusteltiin alan ajankohtaisista asioista. Kuultiin esityksiä mm. uudistuneesta tukipolitiikasta ja tulevaisuuden näkymistä, koulutuksesta sekä hydrologisesta mallintamisesta. Lisäksi käytiin keskustelua 3D-suunnittelusta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla Salaojayhdistyksen kotisivuilta.

POLYETEENISTÄ VALMISTETUILLE SALAOJAPUTKELLE VAHVISTETTIIN UUSI SFS-STANDARDI

PE-salaojaputkea koskeva SFS-standardi, SFS-7509, on vahvistettu 13.1.2023 SFS:n toimesta. Standardin voi ostaa SFS:n verkkokaupasta.

Uusi SFS 7509 standardi ”Muoviputket. PE- salaojaputkijärjestelmä peltosalaojitukseen” sisältää muun muassa vetoiskulujuutta, rengasjäykkyyttä, venyvyyttä ja reikien mittoja koskevia vaatimuksia. Standardi on laadittu PVC-muoviputkia koskevan standardin (SFS 5211) pohjalta, mutta standardit eroavat toisistaan materiaalivaatimuksen lisäksi muun muassa venyvyysvaatimuksen osalta.

Uusi standardi huomioidaan myös salaojitustuen uudessa lainsäädännössä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa maatalouden investointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista (608/2023) viitataan PVC- ja PE-muoviputkistandardeihin, tehden molemmista tukikelpoisia.

Standardisointityön vetovastuussa on muoviputkien standardisoinnin toimialayhteisönä yhteistyössä SFS:n kanssa toimiva Muoviteollisuus ry. Työryhmän puheenjohtajana toimii Muoviteollisuus ry:n putkijaoston johtoryhmän jäsen Anders Andtbacka Uponor Suomi Oy:stä ja sihteerinä putkijaoston asiamies Kari Kuivalainen. Työryhmän muut jäsenet ovat Jaakko Valkonen, Meltex Oy, Petteri Manninen, Rotomon Oy, Annamaija Naula-Iltanen, Kiwa Inspecta, Seppo Hihnala, Maveplan Oy, Jouko Nissinen, Salaojaurakoitsijat ry sekä Helena Äijö ja Olle Häggblom, Salaojayhdistys ry.

Työryhmä jatkaa työtään vuoden 2023 aikana PVC-muoviputkia koskevan standardin (SFS 5211) päivittämisen parissa.
Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen: kari.kuivalainen@plastics.fi tai olle.haggblom@salaojayhdistys.fi

MARKKU PUUSTISEN VÄITÖS

Markku Puustinen väitteli 10.2.2023 Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Työssä kehitettiin viljelyalueiden valumavesien hallintamalli, VIHMA-työkalu, joka on tarkoitettu pelloilla ja peltojen ulkopuolella toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Vastaväittäjänä toimi dosentti Tapio Salo Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja VIHMA-työkalu peltoviljelyn kiintoaine- ja ravinnekuormituksen hallintaan ja vesiensuojelun toimenpiteiden suunnitteluun vallitsevissa peltoviljelyn toimintaympäristöissä on ladattavissa täältä.

TIEDOTE SÄÄTÖKAIVOJEN SULKULEVYJEN ASENNUKSESTA

Sulkulevyn asennuksessa on syytä olla tarkkana, että venttiili pysyy tiiviinä

Suomessa on useita säätökaivojen valmistajia, ja osalla niistä poistoputkessa on padotuskorkeuden säätöputken lisäksi erillinen ohitusventtiili, jolla padotuksen voi ottaa pois poistamatta säätöputkea. Venttiili avataan irrottamalla sulkulevy, mikä sallii veden virtauksen suoraan poistoputkeen.

Kun pohjaveden taso on laskenut halutulle korkeudelle ja padotus laitetaan takaisin päälle, levy asetetaan takaisin putken päässä olevaan uraan. Levyä asentaessaan moni ei huomaa, että sillä on väliä, kummin päin levy laitetaan uraan. Sulkulevyn ulkopuolella on useimmiten kiilamainen ripa, jonka tehtävä on painaa levy putken puolella olevaa tiivistettä vasten. Jos levyn asettaa toisin päin, ripa työntää levyä irti tiivisteestä ja venttiili vuotaa. Tällöin säätökään ei toimi, vaan pohjaveden taso pääsee laskemaan.

Tällainen venttiili on hyvä keino pellon vesitalouden nopeaan säätämiseen, mutta sen käyttö vaatii huolellisuutta. Joidenkin valmistajien säätökaivoissa padotuksen poistaminen on toteutettu eri tavalla, jolloin tällaista venttiiliä ei ole lainkaan.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen