Uutiskirje lokakuu 2023
VESITALOUSKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN – VESKU-HANKE KÄYNNISTYI
Kuva: Maarit Liimatainen
VESKU- hankkeen tavoitteena on uudistaa maatalouden vesitalouden täydennyskoulutusohjelma niin, että siihen sisällytetään uusimmat tutkimustulokset. Hankkeessa hyödynnetään ja vahvistetaan olemassa olevia verkostoja koulutusohjelman uudistamistarpeiden määrittämisessä ja toteuttamisessa. Koulutusohjelma jaetaan moduuleiksi niin, että kukin moduuli sopii sekä osaksi tutkintoa, että eri kohderyhmille täsmäkoulutukseksi. Lue lisää hankkeen kotisivuilta.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu vetää VESKU- hanketta, jossa mukana ovat myös Luke ja Salaojayhdistys ja yhteistyökumppanina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Sedu koulutuskuntayhtymä on Suomen ainoa oppilaitos, joka tarjoaa maatalouden vesitalouden osaamisalan erikoisammattitutkintoa.
Luonnonvarakeskuksen aiemmassa VÄPÄ-hankkeessa laadittu tutkimustietopankki otetaan koulutusohjelman käyttöön, ja sitä kehitetään niin, että se palvelee vesitalousalalle opiskelevia mahdollisimman hyvin. Tietopankissa on yhdistettynä Suomessa tehty maatalousmaiden kasvihuonekaasututkimus.
Hankkeen rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö, osana Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Lisää tietoa toimenpidekokonaisuudesta löytyy Maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta. VESKU-hankkeessa edistetään maatalouden vesitalouden ilmastotoimenpiteitä lisäämällä niihin liittyvää osaamista näin laajentaen niiden käyttöönottoa. Hanke kestää elokuusta 2023 syyskuuhun 2024.
JUSSI SAAVALAINEN 90 VUOTTA
Kuva: Pekka Saavalainen
Rakennusneuvos Jussi Saavalainen täytti syyskuun 28. päivänä 90 vuotta. Jussi toimi Salaojitusyhdistyksen toimitusjohtajana vuosina 1976–1993. Sitä ennen hän toimi myös Salaojayhdistyksen alueinsinöörinä vuosina 1960–1964. Merkkipäivän kunniaksi Salaojituksen perinneyhdistys toimitti juhlakirjan, joka luovutettiin Jussille ravintola Tekniskalla järjestetyn lounastilaisuuden yhteydessä.
Juhlakirjaan artikkeleita kirjoittaneet ovat Jussin työtovereita ja ystäviä Suomesta ja ulkomailta. Mukana on myös tervehdyksiä salaojitusorganisaatioilta. Jussin henkilökuvaa täydentää kuvaus hänestä läheltä nähtynä ihmisenä ja viiden lapsen isänä.
1960–1980 luvut olivat erittäin aktiivista aikaa Suomen salaojitushistoriassa. Sinä aikana suuri osa Suomen pelloista salaojitettiin noin 35 000 hehtaarin vuosivauhdilla. Toiminnanjohtajan roolissa Jussi kehitti myös yhdistystä. Hän uudisti organisaation, muutatti nimen Salaojakeskukseksi, järjesti henkilökunnan koulutuksen, toimitti ajanmukaiset salaojitusta käsittelevät oppikirjat ja loi laajat suhteet maatalousorganisaatioihin, yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin niin Suomessa kuin ulkomailla.
Jussi ylläpiti hyvät suhteet viranomaisiin, urakoitsijoihin, viljelijöihin, neuvontajärjestöihin, teollisuuteen ja tutkijoihin, mikä oli välttämätöntä alalla tapahtuvien suurten muutosten johdosta. Hänen aikanaan siirryttiin tiiliputkesta muovisalaojaputken käyttöön, maahan tuotiin aurasalaojakoneita, mittaustekniikka kehittyi ja tietokoneiden käyttö yleistyi. Jussi luotsasi Salaojayhdistyksen läpi haastavan ja mullistavan ajan, jolloin nähtiin paljon muutoksia alalla. Sen tehdessään hän laati kattavine kontakteineen ja koulutukseen liittyvällä työllään vankan pohjan tuleville vuosikymmenille.
KUIVA ALKUKESÄ JA MÄRKÄ LOPPUKESÄ NÄKYIVÄT VESIMA-HANKKEEN KOEALUEILLA
Alkukesä oli Etelä-Suomessa verrattain vähäsateinen. Tämä näkyi etenkin VESIMA-hankkeen Länsi-Uudenmaalla Siuntiossa sijaitsevalla Gårdskullan koealueella. Tutkimuspellolla touko-kesäkuun aikana mitattu alle 30 mm sademäärä oli alle kolmannes edeltäneen 15 vuoden keskiarvosta. Keskimääräistä heinäkuuta seurasi Siuntiossa märkä elokuu. Loppupäivien runsaat sateet nostivat kuukauden sademäärän (186 mm) mittausjakson keskiarvoon verrattuna yli kaksinkertaiseksi.
Kanta-Hämeen Jokioisilla (Nummelan koekenttä) touko- ja kesäkuu olivat hieman keskimääräistä kuivempia. Heinä- ja elokuu olivat märkiä, kummankin kuukauden sademäärä oli yli 130 mm. Heinäkuun sadanta oli mittausjakson (2008–2022) keskiarvoon verrattuna 1,5-kertainen ja elokuun 2,5-kertainen.
VESIHAVE 2 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI ON JULKAISTU
Viime vuoden loppupuolella loppuneen VesiHave 2 -hankkeen loppuraportti on julkaistu Salaojituksen tutkimusyhdistyksen tiedotteena nro 37. Julkaisu on vapaasti ladattavissa ja luettavissa täältä.
Loppuraportissa esitetään tutkimushankkeen Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa 2 (VesiHave 2) tausta, tavoitteet, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä tulokset ja johtopäätökset. Hankkeen tulokset osoittavat, että peltoalueiden ja peltovaltaisten valuma-alueiden järkevällä vesitalouden hallinnalla voidaan vähentää pintavesiin päätyvää kuormitusta samalla kuin sadonmuodostus paranee. Lisäksi matemaattiset mallit antavat yhä parempia työkaluja arvioida ja ymmärtää vesienhallintaratkaisujen vaikutuksia yhä suuremmilla tarkastelualueilla. Hankkeen tulosten avulla päästään taas askel lähemmäs tavoitetta, jossa maatalouden tuotantoa ja ympäristökuormituksen minimointia edistetään yhtäaikaisesti. Hankkeen tulokset osoittivat myös, että savipellon puutteellinen ojitus voi heikentää maan rakennetta, veden- ja ravinteidenpidätyskykyä sekä vedenjohtavuutta merkittävästi, joiden korjaaminen on hidas ja kallis prosessi.
Hanke toteutettiin yhteistutkimushankkeena ja siitä vastasi Salaojituksen tutkimusyhdistys ry. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr.
Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö/Pohjois-Pohjanmaan ELY (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, maa- ja metsätalouden kestävä vesienhallinta) ja Salaojituksen Tukisäätiö sr, sekä hankkeeseen osallistuneet tahot: Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr.
TAPAHTUMAT
Valumavesi -seminaari
Kuva: Pasi Valkama
SYKE järjestää Valumavesi-seminaarin Helsingin Musiikkitalolla tiistaina 31.10.2023 klo 9:00–14:30. Tapahtumaan voi myös osallistua etänä.
Seminaariin voi ilmoittautua hankkeen kotisivuilla olevan linkin kautta. Seminaarissa esitellään uusimmat tutkimustulokset peltojen ja metsien tulvatasanteellisten uomien vaikutuksista vedenlaatuun, tulviin ja biodiversiteettiin. Käydään myös keskustelua tulvatasanteiden hoidosta ja rahoituksesta. Valtion tuet painottuvat jatkossa luonnonmukaisiin kuivatusmenetelmiin, kuten kaksitasouomiin.
Valumavesi-hanke on SYKEn vetämä hanke, jonka päätavoitteena on ollut tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin, rahoitukseen ja edistämiseen.
Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö, SYKE, LUKE ja Salaojayhdistys.
KoneAgria 2023
Vuosittain järjestettävät KoneAgria-messut järjestetään tällä viikolla 12.-14.10.2023 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tapahtuma kuuluu maa- ja metsätalousalan ammattilaisten merkittävimpiin tapahtumiin, joka tarjoaa kolmen päivän ajan ainutlaatuisen paikan kaupankäynnille, verkostoitumiselle ja uuden oppimiselle. Vuoden 2023 messujen pääteemana on Maatalousyrittämiseen veto- ja pitovoimaa. Lue lisää tapahtuman kotisivuilta
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen