Uutiskirje huhtikuu 2024 – salaojayhdistys

UUSI SALAOJITUSESITE JULKAISTU

Salaojayhdistyksen julkaiseman esitteen tarkoituksena on välittää tietoa peltomaan salaojituksesta tiiviissä muodossa. Salaojitus on pitkäaikainen investointi, joten se kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Esitteessä tuodaan esille tärkeimmät asiat, jotka salaojitushankkeessa on syytä ottaa huomioon. Niihin kuuluvat suunnittelu, toteutus, töiden valvonta, kustannukset ja rahoitus sekä vastuu- ja takuukysymykset. Salaojitusesite on suunnattu ensi sijassa viljelijöille ja neuvojille.

Esitteen voi halutessaan jakaa eteenpäin linkin avulla. Esite löytyy täältä. Broschyren finns även på svenska.

KUTSU

Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta -seminaari

23.10.2024 Pörssitalolla 8:30-15:40

Lämpimästi tervetuloa Salaojituksen Tukisäätiön yhdessä Maa- ja vesitekniikan tuen, Salaojayhdistyksen ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa järjestämään kuudenteen vesienhallintaseminaariin. Mukana järjestäjissä myös Suoviljelysyhdistys ry.

Lokakuussa 2024 järjestettävän seminaarin tarkoituksena on koota laajasti vaikuttajia, asiantuntijoita, julkishallinnon työntekijöitä ja maanviljelijöitä eri tahoilta kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten voimme orgaanisten peltomaiden vesienhallinnan avulla sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää turvepeltojen ympäristöhaittoja. Samalla kuitenkin tulisi tiedostaa turvepeltomaiden merkitys huoltovarmuudelle sekä kulttuurisille ekosysteemipalveluille.

Seminaarin avaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Ilmoittautuminen seminaariin avataan kevään aikana ja kutsua siihen saa vapaasti levittää eteenpäin.

Merkitse päivä jo kalenteriisi!

Seija, Olle ja muut seminaarin järjestäjät

KANSAINVÄLINEN WRB-MAANNOSLUOKITUSJÄRJESTELMÄ — MITÄ SE TARJOAA MEILLE SUOMALAISILLE?

Tarvitsemme yhä enemmän tietoa maa- ja metsätalouden vaikutuksista ympäristöön ja ennen kaikkea maaperään. Jotta voimme ymmärtää entistä kokonaisvaltaisemmin ympäristössämme tapahtuvia muutoksia, meidän täytyy osata tulkita maaperän prosesseja ja niiden seurauksena muodostuvia maaperän ominaisuuksia. Tulkintaan auttaa erityisesti kansainvälisten maannosluokitusjärjestelmien, kuten World Reference Base for Soil Resources (WRB) hallinta. Luokitusjärjestelmien opetteluun on Suomessa hyvin vähän opetusta, mutta järjestelmiin pääsee syventymään mm. kansainvälisissä tutkijatapaamisissa, kuten ympäri maailmaa järjestettävissä maastotyöpajoissa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Törmänen osallistui Espanjassa Kataloniassa järjestettyyn maannosluokitus-maastotyöpajaan syyskuussa 2023. Työpajassa tutustuttiin erilaisiin maaperiin mukaan lukien maatalouskäytössä oleviin Kastanozemseihin ja Phaeozemseihin. Matkan tavoitteena oli syventää maaperäosaamista sekä keskustella kansainvälisessä yhteisössä mm. maaperän ja maatalouden eri käytäntöjen sekä ilmastonmuutoksen vuorovaikutuksesta. Tällaiset matkat auttavat myös ylläpitämään tärkeitä verkostoja kansainväliseen maannostutkimusyhteisöön.

VESIRAKENTAMISEN LAATUOHJEIDEN TARVETTA ON KARTOITETTU

Opitaan lisää ojista -hanke järjesti yhteistyössä Salaojayhdistys ry:n kanssa Vesirakentamisen laatutyöpajan 13.2.2024. Työpajaan oli kutsuttu järjestävien tahojen lisäksi Suomen vesiensuojelun keskusliiton, ELY-keskusten, Salaojituksen Tukisäätiön, Koneyrittäjät ry:n, MMM:n, RIL:n, Syken, MTK:n ja ProAgrian edustajia. Työpajan tarkoituksena oli pohtia laatuvaatimuksen tarvetta, ja sitä, mihin laatuvaatimusten tulisi ottaa kantaa. Taustalla on ainakin osittain tukipolitiikan muutos, mutta myös pyrkimys valuma-aluetason suunnitteluun ja tarkasteluun.

Alustuksessaan Mikko Ortamala kertoi laadukkaan peruskuivatuksen suunnittelun tarkoittavan ennen kaikkea paikalliskuivatuksen edellytysten täyttämistä, asianmukaista mitoitusta. Lisäksi on luonnonmukaisen vesirakentamisen vaatimukset. Suunnitelmia kuitenkin tehdään ilman kokonaiskuvaa, jolloin vaatimukset eivät täyty. Uudet, tiukat rahoitusehdot voivat johtaa siihen, etteivät ojitusyhteisöt halua lähteä perusteellisiin hankkeisiin.

Metsätaloudessa on käytössä sertifiointijärjestelmiä ja suosituksia, joita voisi hyödyntää. Laadukkaan toiminnan on perustuttava mittauksiin ja tutkimuksiin. Tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää kompromisseja, on sisällytettävä laatuvaatimuksiin. Tietoa ja aineistoja on, mutta ei yhtenäistä ohjeistusta.

Työpajatyöskentelyssä syntyi laajaa keskustelua laatuvaatimusten tarpeesta ja laadintatavasta. Laatukriteerit toisivat myös selkeyttä peruskuivatushankkeiden tavoitteisiin ja siihen, millaiset hankkeet voivat saada tukea. Toistaiseksi kokemuksia peruskuivatushankkeista uuden tukijärjestelmän ajalta on vähän, mutta pikkuhiljaa niitä kertyy. (Ainakin Varsinais-Suomessa) peruskuivatushankkeet saavat rahoituksen eri kiintiöistä kuin tuotantoinvestoinnit, joten ne eivät kilpaile keskenään.

Laatukriteereissä huomioon otettavia asioita:

• Veden varastointi/viivytys

• Lähtökohtana vesistöalue kaikkineen. Nytkin moneen on ohjeita, mutta hajallaan. Iso kokonaisuus, tarvitaan riittävät resurssit

• Kaksitasouomat

Ehdotettiin toteutettavan valtion toteuttamana hankkeena. Keskusteltiin myös siitä, että tällaisista ohjeista tulee helposti normi, vaikka niitä ei ole tarkoitettu sellaiseksi. Alojen yhteiset ohjeistukset ovat arvostettuja ja ylhäällä ohjeiden hierarkiassa. Laatukriteereitä laadittaessa on oltava tietoinen tästä seurannaisvaikutuksesta ja muotoiltava kriteeristö sellaiseksi, että se jättää hankkeen toteuttajalle vapauden valita ja päättää hankkeen toteutuksesta. Tällaisista laatuohjeista olisi hyötyä erityisesti pienille hankkeille, joilla voi olla haastavaa muuten löytää riittävää asiantuntemusta.

Laatuohjeiden laadintatyö jatkuu, ja osallistuviksi ehdotettuja tahoja olivat MHYP, Salaojayhdistys, Koneyrittäjät ry ja Suomen vesiensuojelun keskusliitto. Rahoituslähteitä etsitään.

Teksti: Minna Palos

VESIHIISI-HANKE TULOSSA PÄÄTÖKSEEN

Luken vetämä Turvepeltojen päästövähennyksiä vesienhallinnalla -hanke päättyy maaliskuun lopussa. Hanke alkoi vuonna 2021, ja siinä on Luken lisäksi Maanmittauslaitos, Oulun yliopisto ja Salaojayhdistys. Hanketta rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriö osana Hiilestä kiinni -ohjelmaa, Salaojituksen tukisäätiö sekä Suoviljelysyhdistys ry. Hankkeen tulokset osoittavat, että korkeampi pohjaveden taso voi vähentää maan hiilidioksidin tuottoa etenkin, kun maa on lämmin.

Hankkeessa oli viisi työpakettia, joiden tavoitteena oli: 1) tuottaa tarkennettu arvio vesienhallinnan mahdollisuuksista vähentää hiilen häviämistä turpeesta ilmakehään ja vesistöihin, 2) tuottaa hydrologisilla simulaatioilla tieto vedenpinnan säätelymenetelmien soveltuvuudesta eri olosuhteisiin, 3) kehittää maankosteuden mittaamiseen perustuvia kaukokartoitusmenetelmiä ilmastotoimien kohdentamiseen ja päästöarvioiden tarkentamiseen, 4) arvioida vesienhallinnan maatilatason taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia sekä tunnistaa kannustimia vedenpinnan säädön käyttöönottoon ja 5) kehittää turvepeltojen vesienhallintaan soveltuva automatisoitu, verkottunut ja etähallittava säätökaivojärjestelmä, joka tarjoaa myös mahdollisuuden salaojakasteluun.

Hankkeen kokeellinen tutkimus suoritettiin Jokioisissa sijaitsevalla koekentällä, joka on yksityisen viljelijän omistuksessa ja kaupallisessa viljelyssä. Turpeen paksuus kentällä vaihtelee 40–120 cm välillä, ja sinne asennettiin säätösalaojitus- ja altakastelukoejärjestely, jonka avulla tutkittiin mm. säätösalaojituksen vaikutuksia valunnan määrään ja laatuun.

Hankkeen loppuseminaari pidettiin 21.3. webinaarina, jossa esiteltiin hankkeen keskeisimpiä tuloksia. Säätösalaojituksen avulla valunta pienentyi noin kolmannekseen, ja sen myötä myös ravinnekuormitus pieneni. Säädön vaikutus valumavesien ravinnepitoisuuksiin oli sen sijaan vähäinen, mutta turpeen paksuudella oli selvä vaikutus: paksuturpeisen alueen valumavesissä oli suuremmat pitoisuudet. Säätösalaojituksella pystyttiin nostamaan pohjaveden tasoa, mutta teho ei ollut joka paikassa sama, vaan säädön onnistumiseen vaikutti mm topografia ja pellon ulkopuoliset alueet. Korkeampi pohjaveden taso vähensi maan hiilidioksidin tuottoa etenkin, kun maa oli lämmin. Säätösalaojituksella ei ollut juuri vaikutusta satoon tässä tutkimuksessa, ja maan kantavuus oli riittävä myös säätösalaojitetuilla ruuduilla. Hankkeessa tehdyn kannattavuusanalyysin mukaan pelkkä sadonlisällä saavutettava taloudellinen etu ei välttämättä ole riittävä kattamaan säätösalaojituksen kustannuksia, mutta päästö- ja kuormitusvähennyskeinona se olisi verrattain edullinen. Hankkeen puitteissa kehitettiin myös automaattista säätökaivoa, joka avaa tai sulkee kaivon padotusluukun ennalta määritellyn mitattavan suureen, kuten maan kosteuden, perusteella.

TAPAAMINEN MINISTERI ESSAYAHIN KANSSA VUOKRAPELTOJEN HAASTEIDEN TIIMOILTA

Salaojayhdistys osallistui lokakuussa 2023 Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Maaseutuverkoston järjestämälle innovaatioleirille, jonka tavoitteena oli keksiä ratkaisuja vuokrapeltojen haasteisiin. Innovaatioleirin ratkaisuehdotuksia esitettiin maa- ja metsätalousministeri Essayahille ystävänpäivänä 14.2.2024 järjestetyssä audienssissa.

Innovaatioleirin delegaatioon kuului 12 henkeä, ja edustajia oli mm. BSAG:lta, Maaseutuverkostolta, ELY-keskukselta, Maanomistajain Liitolta ja Salaojayhdistykseltä. Audienssin aikana delegaatio esitti lyhyen alustuksen vuokrapeltojen haasteista sekä innovaatioleirin kärkiehdotuksia haasteiden ratkaisemiseksi. Audienssin tarkoitus oli valottaa vuokrapeltoihin liittyviä ongelmia ja saattaa ratkaisuehdotukset ministerin tietoisuuteen. Innovaatioleirin ehdotuksista laaditaan myös policy brief, ja työtä vuokrapeltojen haasteiden ratkaisemiseksi jatketaan yhteistyössä leirille osallistuneiden tahojen kesken, mm. maanomistajille suunnatun webinaarin muodossa. Myös seuraavan CAP-kauden valmistelutyöhön pyritään vaikuttamaan vuokrapeltojen haasteiden ratkaisemisen näkökulmasta.

Lue lisää innovaatioleiristä Tanya Santalahden kirjoittamasta blogikirjoituksesta.

PVC-MUOVISIA PELTOSALAOJAPUTKIA KOSKEVAA STANDARDIA PÄIVITETÄÄN

PVC-peltosalaojaputkia koskevaa standardia (SFS 5211) päivitetään ja muutosehdotus on tällä hetkellä lausuttavana SFS:n lausuntopyyntöpalvelussa. Rekisteröitymällä palveluun voi jättää ehdotuksesta lausunnon.

Standardin päivityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa peltosalaojaputkia koskevia standardeja. Viime vuonna vahvistettiin uusi standardi PE-peltosalaojaputkille (SFS 7509).

Standardointityön vetovastuussa on muoviputkien standardoinnin toimialayhteisönä yhteistyössä SFS:n kanssa toimiva Muoviteollisuus ry. Työryhmän puheenjohtajana toimii Muoviteollisuus ry:n putkijaoston johtoryhmän jäsen Anders Andtbacka Uponor Suomi Oy:stä ja sihteerinä putkijaoston asiamies Kari Kuivalainen. Työryhmän muut jäsenet ovat Jaakko Valkonen, Meltex Oy, Petteri Manninen, Rotomon Oy, Annamaija Naula-Iltanen, Kiwa Inspecta, Seppo Hihnala, Maveplan Oy, Jouko Nissinen, Salaojaurakoitsijat ry sekä Olle Häggblom, Salaojayhdistys ry.

Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen: kari.kuivalainen@plastics.fi tai olle.haggblom@salaojayhdistys.fi

AJANKOHTAISIA JULKAISUJA

KUIVUUS RUNSASVETISESSÄ SUOMESSA: DATAA JA TYÖKALUJA KUIVUUDEN HALLINTAAN

Lauri Ahopelto väitteli Aalto-yliopistosta tekniikan tohtoriksi 8.3.2024 väitöskirjallaan Drought in Water Abundant Finland – Data and Tools for Drought Management. Ahopelto on viime vuosina väitöstyön ohella työskennellyt neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksikössä.

Ahopelto selvittää väitöskirjatutkimuksessaan kuivuuteen liittyviä riskitekijöitä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa sekä esittää keinoja kuivuuteen liittyvän riskienhallinnan kehittämiseksi. Tutkimuksessaan hän tarkastelee myös millaisia tietoja ja menetelmiä kuivuusriskien analysointi vaatii.

Tutkimustyön tulokset osoittavat, että Suomen etelä- ja lounaisosat ovat haavoittuvimpia alueita. Tulokset osoittavat myös, että ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kuivakausien toistuvuutta ja voimakkuutta suuressa osassa Suomea. Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että maatalousala tulee kärsimään ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta eniten, minkä vuoksi sopeutumistoimenpiteet ilmastonmuutokseen ovat maataloudessa erityisen tärkeät. Keskeisinä toimenpiteinä suositellaan mm. vapaaehtoisten paikallisten kuivuusriskien hallintasuunnitelmien laatimista sekä kansallista kuivuusstrategiaa, jota tukevat kuivuuden ennakkovaroitusjärjestelmät ja tapahtuneiden kuivuusvaikutusten tietokanta.

Väitöskirja on ladattavissa täältä.

Aalto-yliopiston tiedote väitöksestä täältä.

VALUMA-ALUESUUNNITTELUN TIEKARTTA VUOTEEN 2030

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkaisivat tammikuussa 2024 Valuma-aluesuunnittelun tiekartan vuoteen 2030. Tiekartan tavoitteena on määritellä periaatteet monitavoitteiselle valuma-aluesuunnittelulle sekä toimenpiteet valuma-aluesuunnittelun valtavirtaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että ilmastonmuutokseen vastaaminen ja vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttävät, että haittoja ennaltaehkäiseviä ja vähentäviä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimia kohdennetaan valuma-alueilla vaikuttavimpiin kohteisiin.

Valuma-alue on maastonmuotojen rajaama alue, jolta joki, puro tai uoma kerää sille sataneen veden. Valuma-alueen ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat vesien tilaan, vesimääriin ja niiden vaihteluun sekä vesistä riippuvaisiin elinympäristöihin. Valuma-aluesuunnittelua tulee tehdä poikkialaisessa ja laajasti sidosryhmiä osallistavassa yhteistyössä niin, että otetaan huomioon sekä vesien ja muiden luonnonvarojen käytön että hoidon ja suojelun tarpeet. Tätä edistetään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sekä sidosryhmien kanssa.

Julkaisu on ladattavissa ja luettavissa täältä.

Lue lisää julkaisusta maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta täältä.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen