Uutiskirje kesäkuu
SALAOJITUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT VIETETTIIN 4.-5.4.2024 TAMPEREELLA
Salaojayhdistyksen järjestämät salaojasuunnittelijoille ja -urakoitsijoille suunnatut neuvottelupäivät pidettiin vuonna 2024 Varalan urheiluopistolla Tampereella. Paikan päällä osallistujia oli yli 40 ja etäyhteyden välityksellä noin 30.
Päivien aikana keskusteltiin alan ajankohtaisista asioista. Esityksiä kuultiin mm. säätösalaojituksen vaikutuksista turvepellolla, EU:n ennallistamisasetuksesta, vesirakentamisen laatuvaatimusten tarpeesta sekä alan koulutuksen uudistamisesta.
Esitysten materiaalit ovat saatavilla Salaojayhdistyksen kotisivuilta.
KUTSU
Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta -seminaariin
Aika: keskiviikko 23.10.2024 8:30-15:40
Aika: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki ja etäyhteyksin
Salaojituksen Tukisäätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki, Salaojayhdistys, Suoviljelysyhdistys ja Baltic Sea Action Group (BSAG) järjestävät kuudennen vesienhallintaseminaarin Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta 23.10.2024 Pörssitalolla Helsingissä. Tilaisuus toimii samalla Suoviljelysyhdistyksen 130-vuotisjuhlaseminaarina.
Seminaarin tavoitteena on keskustella ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia, miten voimme orgaanisten peltomaiden vesienhallinnan avulla sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää turvepeltojen ympäristöhaittoja. Seminaarissa tarkastellaan myös turvepeltomaiden merkitystä huoltovarmuudelle sekä kulttuurisille ekosysteemipalveluille.
Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita alan asiantuntijat, julkishallinnon työntekijät, tutkijat, rahoittajat, neuvojat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.
Seminaarin ohjelman löydät tästä linkistä.
Lämpimästi tervetuloa seminaariin!
Seminaariin voi ilmoittautua 16.10.2024 saakka tästä linkistä. Voit myös ilmoittaa myös posterin esitettäväksi siellä.
Kutsua saa vapaasti lähettää eteenpäin
Seija Virtanen, Minna Maasilta, Olle Häggblom, Hannu Salo ja Ville Wahlberg
MAATALOUDEN VESITALOUSKOULUTUSTA POHDITTIIN VESKU-HANKEPORUKAN VIERAILULLA SEDUN ILMAJOEN KAMPUKSELLA
Jaana Petäinen, Olle Häggblom, Minna Mäkelä, Maarit Liimatainen ja Joonas Muurimäki Ilmajoen kampuksen vierailulla.
Huhtikuun puolessavälissä VESKU-hankkeen (Vesitalouskoulutuksen uudistaminen) hankeporukka vieraili SEDUn Ilmajoen kampuksella, missä järjestetään Maatalouden vesitalouden osaamisalan tutkintoon, eli arkisemmin salaojateknikkotutkintoon johtavaa koulutusta.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kartoittaa maatalouden vesitalouden osaamisalan koulutuksen päivitystarvetta sekä levittää Hiilestä kiinni -hankekokonaisuuden tutkimustietoa ja edistää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja viestinnän keinoin.
Vierailun aikana kuultiin esityksiä SEDUn ajankohtaisista asioista, koulutuksesta ja hankkeista. Keskusteltiin myös laajasti maatalouden vesitalouden koulutuksesta Suomessa. Päivän aikana ehdittiin myös kiertää kampusta sekä käydä koulun omistamalla pellolla, jota käytetään koulutuksessa.
Lisää hankkeesta voit lukea täältä.
HAE OPISKELEMAAN MAATALOUDEN VESITALOUTTA SEDULLE!
Kuva: SEDU
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU järjestää ainoana Suomessa maatalouden vesitalouden osaamisalan tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus alkaa 11.9.2024. Hakuaika syyskuun aloitukseen päättyy 30.8.2024.
Koulutus antaa kattavan osaamisen peltosalaojituksen ja peruskuivatuksen suunnittelu- ja neuvontatehtäviin. Opit laatimaan esiselvityksen, tekemään suunnitelman ja merkitsemään suunnitelman maastoon sekä valvomaan ja hyväksymään salaojituksen toteutuksen. Lisäksi opit käyttämään työssäsi mittalaitteita ja suunnitteluohjelmia.
Lue lisää esitteestä.
Lisätietoa koulutukseen hakemisesta ja hakemuslomake löytyvät täältä.
YHDISTYKSEN KESÄTYÖNTEKIJÄ ESITTÄYTYY
Kesätyöhön kuuluu sekä näytteenottoa kenttäoloissa että labratyötä. Kuvassa Minna Mäkelä ja Sadia Suchi.
Nimeni on Sadia Jamin Haque Suchi, ja olen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija Aalto-yliopistossa, jossa opiskelen vesi- ja ympäristötekniikkaa. Minulla on kandidaatin ja maisterin tutkinnot maaperä-, vesi- ja ympäristötieteistä kotimaastani, Bangladeshista. Liityin hiljattain Salaojayhdistyksen VESIMA-hankkeeseen tutkimusassistentiksi kesän ajaksi.
Ajatus tutkia maaperän fysikaalisia ominaisuuksia houkutteli minut tähän tehtävään, sillä aikaisempi tutkimukseni keskittyi pääasiassa maaperän kemiallisiin ominaisuuksiin laboratoriossa. VESIMA-hankkeessa työskentelen nyt maaperän hydraulisten ominaisuuksien määrittämiseksi Gårdskullan ja Korvenojan tutkimuskentillä. Keskeinen tehtäväni on tutkia niiden vedenpidätyskykyä eri paineiden vallitessa. Yksinkertaisesti sanottuna mittaan, kuinka paljon vettä maaperä pidättää eri negatiivisten paineiden (imujen) vaikuttaessa näytteisiin. Analysoin myös niiden kyllästettyä hydraulista johtavuutta ja partikkelikokojakaumaa. Työni data esitetään pF-käyrinä, jotka kuvaavat maaperän ominaisuuksia ja voivat myös antaa osviittaa maaperän koostumuksesta ja raekokojakaumasta (hiekan, hiedan, hiesun ja saven osuudet). Laboratoriotyö tehdään yhteistyössä Aalto-yliopiston Vesitekniikan laboratorion kanssa Otaniemessä.
VESIMA-hankkeen tavoitteena on tutkia ja lisätä ymmärrystä hydrologian, pellon tuottavuuden sekä ravinnekuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen välisistä yhteyksistä maatalousmailla erilaisissa vesienhallintakäytännöissä, kuten kuivatus ja kastelu. Ymmärtämällä näiden peltojen maaperän hydraulisia ominaisuuksia, voimme saada käsityksen siitä, kuinka hyvin ne johtavat ja pidättävät vettä eri paineiden vallitessa, esimerkiksi eri kuivatussyvyyksissä. Tämä on tärkeää, jotta voidaan paremmin arvioida kasveille käyttökelpoisen veden määrää, ja ymmärtää miten vesi ja ravinteet käyttäytyvät peltomaissa eri olosuhteissa. Tässä projektissa työskennellessäni pyrin saamaan käytännön kokemusta maaperän ominaisuuksien mittaamiseen käytettävistä laitteista ja ymmärtämään maaperän vesienhallintaa kattavammin.
Uutisjutun on kirjoittanut kesätyöntekijä Sadia Suchi. Alkuperäiskieli on englanti. Käännöksen teki Olle Häggblom.
AUTOMAATTISEN LASKENTATYÖKALUN KEHITTÄMINEN PELTOJEN HYDROLOGIAN MALLINTAMISEKSI
Laskennalliset mallit ovat tärkeä työkalu peltojen hydrologian tutkimuksessa. Ne mahdollistavat erilaisten muutosten vaikutusten analysoinnin ennen niiden tapahtumista, tarjoten näkemyksiä, joita ei ole helposti saatavilla pelkästään kenttämittauksilla. Nämä mallit voivat auttaa vesitaloussuunnittelijoita ja viljelijöitä tekemään paremmin perusteltuja päätöksiä vesienhallintatoimenpiteissä, parantaen sekä tuottavuutta että ympäristönsuojelua. Laskennalliset mallit ovat kuitenkin usein monimutkaisia ja vaativat erityistä koulutusta, mikä tekee niistä monille sidosryhmille saavuttamattomia. Osana Salaojituksen tutkimusyhdistyksen vetämää MAVELA-hanketta pyrimme Aalto-yliopistossa suunnittelemaan ja kehittämään työkalun, joka yhdistää automaattisen tiedonkeruun, käsittelyn ja visualisoinnin, tehden hydrologisesta mallinnuksesta helpommin lähestyttävää laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Laskennallinen työkalu perustuu avoimen lähdekoodin hydrologiseen FLUSH-malliin (Warsta, 2011), jota on käytetty useissa tutkimusprojekteissa simuloimaan ojitettujen peltojen hydrologiaa. FLUSH-mallin ainutlaatuisuus piilee sen kyvyssä simuloida veden liikettä sekä makrohuokosissa, eli suurissa, esim. lierojen ja juurien muodostamissa huokosissa, että maaperän matriisissa, eli pienimmissä huokosissa.
Ilmatieteen laitoksen päivittäiset ruutukohtaiset (nk. hila-aineistot) säähavainnot valittiin laskennallisen työkalun ilmastomuuttujien pääasialliseksi lähteeksi. Hila-aineisto on muodostettu havainnoista interpoloimalla tasaväliselle ruudukolle tietyn suureen, esimerkiksi lämpötilan, arvot. Maaperäparametritiedot saatiin aiemmista tutkimusprojekteista (Äijö ym., 2014; Äijö ym., 2017), kun taas olennaisen osan tiedoista toimittaa käyttäjä itse. Työkalun soveltaminen käyttäjän määrittämässä kohteessa vaatii käyttäjältä mallinnusajan, salaojituksen parametrien, maaperätyyppien, kohteen koordinaattien, keskimääräisen kaltevuuden ja kasvukauden pituuden syöttämistä sovellukseen. Seuraavassa vaiheessa työkalu tekee verkkohaun, ja lataa avoimesti saatavilla olevat tiedot sekä poimii työkalun sisäänrakennetut tiedot. Sitten se tekee tarvittavat laskelmat ja valmistelee aineistot simulaatioita varten. Kun FLUSH-simulaation tulokset ovat saatavilla, käyttäjä voi valita visualisoitavat muuttujat ja ajanjaksot. Työkalun simulaatioprosessin kaavio on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. Simulaatioprosessin kaavio.
Simulaatiotulokset voidaan esittää kumulatiivisina tai hetkellisinä arvoina interaktiivisissa kaavioissa seuraaville parametreille:
– Salaojavalunta
– Avo-ojien valunta
– Pohjaveden pinta maaperän matriisissa ja makrohuokosissa
– Sademäärä
– Haihdunta
– Lumipeitteen kesto
Graafisessa muodossa käyttäjät voivat tutkia, miten pellon hydrologia reagoi säämuutoksiin tai esimerkiksi miten salaojavalunta riippuu ojavälistä.
Jotta työkalun ominaisuudet vastaisivat hyvin käytännön tarpeisiin, sovelluksen prototyyppi esiteltiin sidosryhmien tapaamisessa Salaojituksen neuvottelupäivillä keväällä 2024 Tampereella. Mahdollisuus verrata erilaisia salaojitusskenaarioita eri sääolosuhteissa oli aihe, josta potentiaaliset käyttäjät keskustelivat aktiivisesti. Kysely paljasti, että yksitoista kolmestatoista osallistujasta oli kiinnostunut sovelluksen käytöstä työssään.
Lähteet:
Warsta L. 2011. Modelling water flow and soil erosion in clayey, subsurface drained agricultural fields [väitöskirja]. Espoo, Suomi: Aalto-yliopisto, 212 s. Saatavilla täältä
Äijö H, Myllys M, Nurminen J, Turunen M, Warsta L, Paasonen-Kivekäs M, Korpelainen E, Salo H, Sikkilä M, Alakukku L, ym. 2014. PVO2-hanke. Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi – Loppuraportti 2014. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote nro 31. Helsinki, 105 s.
Äijö H., Nurminen J., Myllys M., Sikkilä M., Salo H., Paasonen-Kivekäs M., Turunen M., Koivusalo H., Alakukku L., Puustinen M., 2017, Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA): Loppuraportti 2017. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry tiedote nro 32, Helsinki, 112 s.
Lisätietoja antavat:
Maisterivaiheen opiskelija, diplomityöntekijä: Tetiana Porokhivnyk, Aalto-yliopisto, tetiana.porokhivnyk@aalto.fi
Tohtorikoulutettava: Aleksi Salla, Aalto-yliopisto, aleksi.salla@aalto.fi
Uutisjutun ovat kirjoittaneet Tetiana Porokhivnyk ja Aleksi Salla. Alkuperäiskieli on englanti. Käännöksen teki Olle Häggblom.
YHDISTYKSELLÄ KÄVI VIERAITA RUOTSIN MAATALOUS- JA INFRASTRUKTUURIMINISTERIÖSTÄ
Salaojayhdistys sai toukokuussa vieraita Ruotsin maatalous- ja infrastruktuuriministeriöstä (Landsbygds- och infrastrukturdepartementet). 18-hengen delegaatio edusti yksikköä, joka työskentelee tiiviisti maatalouspolitiikan ja -tukien parissa. Vierailun tavoitteena oli oppia lisää siitä, kuinka Suomessa työskennellään maatalouden vesitalouden parissa. Vierailun aikana Olle Häggblom antoi lyhyen katsauksen Suomen peltojen kuivatuksesta, salaojituksesta ja peruskuivatuksesta sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä ja käytännöistä.
Ruotsin peltomaiden kuivatusjärjestelmien tilanne muistuttaa Suomen tilannetta, mutta eroaa joissakin kohdissa. Ruotsissa esimerkiksi suurin osa ojituksista on tehty huomattavasti aiemmin kuin Suomessa, mikä aiheuttaa haasteita. Tarve kunnostukselle on osittain suurempi vanhempien ojitusjärjestelmien vuoksi, ja lisäksi ojitusyhteisöt ovat suurelta osin vaipuneet unohduksiin, mikä on tuttu ilmiö myös Suomessa. Ruotsissa ympäristölainsäädäntö on myös Suomea tiukempi, mikä osaltaan vaikeuttaa suurempien laskuojien perkausta ja kunnossapitoa. Investointitukea salaojitukseen maksetaan molemmissa maissa osana maatalouspolitiikkaa. Tuki otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 2021, eli melko hiljattain. Tuelle on kuitenkin ollut odotettua vähemmän kysyntää. Peruskuivatukselle myönnetään tukea – ainakin tällä hetkellä – vain Suomessa.
Toinen ero maiden välillä on ojitussuunnitteluun, tai ”projektointiin”, kuten sitä Ruotsissa kutsutaan, liittyvät käytännöt. Suomessa toimii arviolta 50–60 suunnittelijaa, jotka tekevät ojitussuunnittelua osa- tai kokoaikaisesti. Ruotsissa tämä joukko käsittää vain kourallisen henkilöitä – suunnittelun tekevät yleensä urakoitsijat.
Suomella on etuna kansallinen digitoitu kartta-arkisto, jota Salaojayhdistys ylläpitää. Arkisto helpottaa huomattavasti ojitussuunnittelijoiden työtä ja takaa salaojakarttojen säilymisen tuleville sukupolville. Vastaavaa arkistoa Ruotsissa ei ole, mikä tuo haasteita mm. vanhojen salaojien kunnossapidossa ja uusien suunnittelussa.
Myös koulutusrintamalla maat eroavat toisistaan. Suomessa on olemassa maatalousalan erityisammattitutkinto, johon kuuluu maatalouden vesitalouden osaamisala, joka antaa valmiudet toimia mm. salaojasuunnittelijana ja neuvonantajana ojituskysymyksissä. Koulutukseen sisältyy myös valinnaisia opintoja, kuten peruskuivatuksen suunnittelua ja vesitalousisännöintiä. Ruotsissa järjestetään maa- ja vesitalouden asiantuntijakoulutusta, jota maatalousvirasto (Jordbruksverket) tarjoaa noin viiden vuoden välein. Se on kahden viikon koulutus, joka on suunnattu oikeustyöhön osallistuville maa- ja vesitalouden asiantuntijoille, mutta myös neuvonantajat ja ojitussuunnittelijat voivat siihen osallistua.
Vesitalous on ratkaisevan tärkeää peltojen tuottavuuden kannalta, ja sillä on siten myös merkittävä rooli elintarviketuotannossa ja omavaraisuudessa. Huolimatta joistakin eroista, Suomen ja Ruotsin maataloudella on hyvin samankaltaiset sää- ja muut olosuhteet, mikä mahdollistaa sen, että voimme hyötyä yhteistyöstä maatalouden vesitalousasioissa.
AJANKOHTAISIA JULKAISUJA
SYSTEEMIHIILI-HANKKEEN LOPPURAPORTTI
SysteemiHiili-hankkeen tulokset on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja-sarjassa otsikolla Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä.
Raportissa on kuvattu vuosina 2021–2023 toteutetun maa- ja metsätalousministeriön hiilestä kiinni- ohjelman rahoittaman SysteemiHiili-hankkeen (Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä), keskeiset tulokset, johtopäätökset ja suositukset.
Hankkeen loppuraportti on ladattavissa täältä.
SALAOJITUKSEN KANNATTAVUUSLASKURI KEHITETTY RUOTSISSA
Lantbruksverket, eli Ruotsin maatalousvirasto, on yhteistyössä HIR Skånen (Skånen maatalousneuvontaorganisaatio) kehittänyt kanssa Excel-pohjaisen kannattavuuslaskurin salaojitukseen. Laskurin ensisijainen kohderyhmä on viljelijät. Laskuri huomioi mm. salaojituksen arvioidut kustannukset, viljelykierron, viljelykasvien myyntihinnat sekä salaojitetun pinta-alan. Näitä tietoja on hyvä etsiä käsille ennen laskentatyökalun käyttöä. Laskuri on ruotsinkielinen, ja siitä uutisoitiin ensin Greppa Näringenin kotisivuilla. Laskuria saa käyttää vapaasti.
Laskuriin pääsee täältä.
Greppa Näringenin uutiseen laskurista pääsee täältä.
NÄYTTELY
ON SE KONE! -NÄYTTELY ON AVATTU SARKA MAATALOUSMUSEOSSA LOIMAALLA
Kuvat: Seija Virtanen
Suomen maatalousmuseo Sarkan uuden näyttelyn On se kone! avasi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala perjantaina 7.6.2024.
Näyttely kertoo maatalouden koneellistumisesta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista.
https://www.sarka.fi/nayttelyt-ja-tapahtumat/on-se-kone/
Näyttelyssä on esillä myös salaojituksen koneellistumisen historiaa.
Salaojituksen Tukisäätiö on ollut mukana rahoittamassa näyttelyn perustamista ja Salaojayhdistys on ollut yhtenä tietolähteenä salaojitukseen liittyvän koneellistumisen osalta.
Kannattaa lähteä museoretkelle Loimaalle!
TAPAHTUMA
FARMARI 2024
Salaojayhdistys osallistuu Seinäjoella 4.–6.7. järjestettävään Farmari-maatalousnäyttelyyn. Yhdistys löytyy näyttelypaikalta KK271 yhdessä mm. Maveplanin kanssa.
Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä.
Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Jyrki Nurminen ja Minna Mäkelä