Uutiskirje maaliskuu
MAAPERÄTIETEIDEN PÄIVÄT 2025
Yhdistys osallistui XIII Maaperätieteiden päiville, jotka pidettiin 7.–8.1. Helsingin Tieteiden talolla. Maaperätieteiden päivät 2025 keskittyi maaperän terveyteen ja sen merkitykseen ekosysteemipalveluissa. Päivien aikana käsiteltiin ajankohtaisia teemoja, kuten EU:n maaperämissiota, maaperän hiilen ja typen sitomista, maaperän terveyttä ja monimuotoisuutta sekä siihen kohdistuvia uhkia. Aiheina olivat myös maanparannusaineiden vaikutukset maaperän kasvukuntoon sekä maaperän päästöt ilmaan ja vesiin.
Päivillä oli esillä myös monia kiinnostavia postereita, ja myös Salaojayhdistys esitteli omia tutkimuksiaan ja hankkeitaan. Esitelmät ja posteritiivistelmät löytyvät Maankuivatuksen ja salaojituksen tutkimustietopankista.
Seuraavat Maaperätieteiden päivät järjestetään vuonna 2027.
Maaperätieteiden päivät järjestää Suomen Maaperätieteiden seura, jonka tehtävänä on edistää maaperätieteitä ja niiden soveltamista sekä toimia alan toimijoiden yhdyssiteenä.
Lisää tietoa seurasta löytyy täältä ja seuran jäseneksi voi liittyä täällä
SALAOJAKARTTATILAUSTEN HINNAT NOUSEVAT
Salaojayhdistyksen hallitus tarkasti salaojakarttatilausten hintoja kokouksessaan 3.2.2025. Hintoja päätettiin korottaa 1.4.2025 alkaen. Hintoja korotetaan yleisen hintatason nousun seurauksena.
Päivitetyt hinnat löytyvät alla olevasta taulukosta sekä yhdistyksen verkkosivuilta https://www.salaojayhdistys.fi/salaojakartat/ .
Salaojakarttatilausten hinnat 1.4.2025 alkaen
Perusmaksu………………………………….. 50 € (sisältää kolme sähköistä karttaa)
Paperikartta (A4 ja A3)……………….15 € (sisältää kaksi kopiota)
Paperikartta (A2)…………………………..Kustannnusten mukaan
Kartta sähköisenä tiedostona…10 € (jos enemmän kuin kolme kartta)
Lisäkopio paperikartasta…………..15 € (A4 ja A3), 30 € (A2)
Hinnat sisältävät toimitusmaksun ja laskutuksen.
Salaojayhdistys on arkistoinut valtaosan Suomessa tehdyistä salaojakartoista vuodesta 1918 lähtien ja ylläpitää sekä hallinnoi sähköistä salaojakarttatietokantaa.
Sähköisen karttatilauksen voi tehdä Salaojayhdistyksen sivuilta.
TURVEPELTOJEN MONINAISET MERKITYKSET -JULKAISU
Syksyllä 2024 julkaistiin Salaojayhdistyksen ja LUOKO ry:n yhteistyönä toteutettu Turvepeltojen moninaiset merkitykset -julkaisu, joka kokoaa ajantasaista tutkimustietoa ja turvepeltojen historiallista taustaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Selvitys perustuu historiakatsauksiin, maaperätieteiden ja peltomaan vesitalouden perusteisiin sekä viimeaikaisiin tieteellisiin julkaisuihin. Julkaisussa käsitellään turvemaiden ominaispiirteitä ja luokittelua, sivutaan ympäristö- ja ilmastokysymyksiä ja keskustellaan uuden teknologian mahdollisuuksista tulevaisuuden turvepeltoviljelyssä.
Suomessa karkeasti noin kolmannes maasta, eli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaata. Suomen suometsistä, metsäojitetuista soista ja turvepelloista puolet sijaitsee Pohjanmaan maakunnissa, kun taas ojittamattomista suoalueista merkittävin osa sijaitsee Lapissa. Kaikista suoalueistamme runsas puolet eli 4,65–4,8 Mha on ojitettuja. Ojitetuista turvemaista noin 3 prosenttia on maatalouskäytössä, mikä vastaa noin 10 prosenttia Suomen kokonaispeltoalasta. Turvetuotannossa käytetään puolestaan 0,6 prosenttia turvemaista. Ojitus alkoi aktiivisesti noin sata vuotta sitten, mutta nykyään lisäraivaamista on haluttu rajoittaa turvemaiden mittavien kasvihuonekaasupäästöjen takia.
Suon kuivatus ja pohjavedenpinnan säätely ovat olleet tärkeitä maatalouskäytössä, mutta viime vuosina näkökulma on laajentunut ympäristöriskien minimoimiseen. Optimoidussa tuotantoympäristössä ja ympäristöriskien minimoimiseksi pohjaveden pinnan taso tulisi nyt pystyä laskemaan alas pellon kantavuuden maksimoimiseksi ja nostamaan takaisin ylös, kun raskaita työkoneita ei tarvita, turpeen hajoamisen hidastamiseksi. Viljelykäytännöstä riippumatta pohjavedenpinnan tehokas säätely on tärkeää. Tulevaisuudessa säätösalaojituksen ja padottamisen rooli todennäköisesti kasvaa kuivatusjärjestelmien suunnittelussa. Vaikka ennallistamisasetuksen vaikutuksia turvepeltoviljelyyn ei vielä tiedetä, pohjavedenpinnan säätelyn tarve vaikuttaa todennäköisesti salaojien suunnitteluun ja mitoitukseen entistä enemmän. Tulevaisuuden ohjeistukset ja säädökset voivat vaikuttaa paikalliskuivatukseen ja peruskuivatuksen kehitykseen.
Julkaisun on kirjoittanut Jaakko Mäkelä. Selvitystä rahoittivat Agronomiliitto, Salaojayhdistys, Salaojituksen Tukisäätiö, Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden ja Suoviljelysyhdistys.
Julkaisun löydät linkistä: TURVEPELTOJEN MONINAISET MERKITYKSET
REWATER-HANKKEEN ALOITUSTAPAAMINEN OULUSSA
Viime vuoden lopulla pidettiin onnistunut REWATER-hankkeen käynnistämistapaaminen Oulussa. REWATER-hanke on syksyllä 2024 käynnistynyt hanke, joka keskittyy älykkäiden vedenhallintaratkaisujen kehittämiseen kestävän maatalousveden hallinnan varmistamiseksi muuttuvassa ilmastossa. Monilähteinen data ja ennustetut sademäärät arvioivat päivittäistä maaperän kosteutta seuraavaksi 10 päiväksi. Ennustettu maaperän kosteus on keskeinen tekijä automatisoidun säätösalaojitusjärjestelmän toiminnassa.
Kahden päivän tapaamisen aikana osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan hankkeen käytännön toteutuksesta sekä suunnittelemaan tulevia toimenpiteitä. Tapaamisessa olivat mukana Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Hushållningssällskapet, SLU (Ruotsin maatalousyliopisto), Salaojituksen tutkimusyhdistys ry ja Salaojayhdistys ry.
Hanketta rahoittavat Salaojituksen Tukisäätiö sr sekä EU:n Interreg Aurora -ohjelma.
Lue lisää hankkeesta täältä ja täältä.
Tarkemmin Interreg Aurora -ohjelmaan pääset tutustumaan täällä.
MINNE VESI KULKEE? – VALUMA-ALUESUUNNITTELUN ABC
Uusi verkkokurssi valuma-aluesuunnittelun perusteista on julkaistu. Kurssin on tuottanut ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, eOppiva ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Koulutuksessa opitaan vesienhallinnan perusteet ja sen merkitys. Kurssilla käsitellään, miten vesi saadaan riittämään ja ohjattua oikeaan paikkaan sekä miksi se on tärkeää. Kurssi on suunnattu maanomistajille ja kaikille muille, jotka höytyvät valuma-aluesuunnittelun perustiedoista. Kurssi koostuu viidestä osiosta ja koulutuksen kokonaiskesto on 60–90 minuuttia.
Kurssi on kaikille avoin ja maksuton.
Linkki kurssille: Minne vesi kulkee? – Valuma-aluesuunnittelun abc – eOppiva
PAREMPAA TIETOA SUOMEN MAATALOUSMAIDEN HYDRAULISISTA OMINAISUUKSISTA: PEDOTRANSFER-FUNKTIOIDEN TESTAUS JA SOVELTAMINEN
Maaperän hydrauliset ominaisuudet säätelevät maaperän kosteustasapainoa vaikuttaen esimerkiksi kasvien kasvunopeuteen, ravinteiden saatavuuteen, eroosioon ja haitta-aineiden huuhtoutumiseen. Tieto näistä ominaisuuksista on olennaista kestävässä ympäristön ja maatalouden hallinnassa, erityisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden keskellä. Suomessa tällaista tietoa on kuitenkin ollut huonosti saatavilla, ja sen mittaaminen on kallista ja aikaavievää. Tähän tietotarpeeseen pyrittiin vastaamaan osana Salaojayhdistys ry:n, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n, Luonnonvarakeskuksen, Aalto-yliopiston ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n MAVELA-yhteistutkimushanketta toteutetussa diplomityössä (Jokinen, 2024). Työn tavoitteena oli kehittää sovellettavaa, edustavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa Suomen maatalousmaiden hydraulisista ominaisuuksista.
Työssä hyödynnettiin pedotransfer-funktioita (PTF), jotka ennustavat hydraulisia ominaisuuksia muiden helpommin mitattavien tai tiedossa olevien maaperän ominaisuuksien perusteella. Eurooppalaisten regressio-PTF:ien kykyä ennustaa suomalaisten peltomaiden kyllästettyä hydraulista johtavuutta (Ksat) ja van Genuchtenin vedenpidätysmallin parametreja arvioitiin Luonnonvarakeskuksen ja Salaojayhdistyksen aiemmista tutkimushankkeista kootun mittausaineiston avulla. PTF:ien lähtötietoihin kuuluivat raekokojakauma, orgaanisen hiilen pitoisuus, tilavuuspaino, pH ja kationinvaihtokapasiteetti.
Tulokset osoittivat, että PTF:t toimivat kohtalaisen hyvin vedenpidätyskyvyn ennustamiseen suomalaisilla pelloilla. Tulevaisuudessa näitä PTF:iä voidaan hyödyntää vedenpidätyskyvyn ennustamiseen, mikäli kaikki vaaditut lähtötiedot ovat saatavilla. Jos kaikkia lähtötietoja ei ole, voidaan hyödyntää työssä tuotettuja maalajikohtaisia vedenpidätyskyvyn arvioita. Sen sijaan Ksat PTF:t suoriutuivat huonosti mitattujen arvojen ylittäessä ennusteet huomattavasti. Ksat PTF:ien toimivuutta voitaisiin parantaa sovittamalla niitä suomalaisille maille, mutta tämä edellyttäisi kattavampia mittausaineistoja, mukaan lukien tietoja maaperän rakenteesta.
Työ paremman maaperätiedon puolesta jatkuu MAVELA-hankkeen muiden osaprojektien parissa.
Lähde:
Jokinen, V. 2024. Improving hydraulic property information on Finnish agricultural soils by using pedotransfer functions and nationwide monitoring data. Aalto-yliopisto. 68 + 5. Saatavilla täältä
Teksti: Vilma Jokinen
PERUSMUOKKAUSMENETELMÄN, VILJELYKIERRON JA KASVINTUHOOJIEN VAIKUTUS KEVÄTVILJOJEN SATOON JA RAVINNETASEESEEN PITKÄAIKAISISSA PELTOKOKEISSA SAVIMAILLA POHJOISISSA OLOSUHTEISSA
Katja Kauppi väitteli Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi 1.11.2024. Väitöskirjan aiheena oli perusmuokkausmenetelmän, viljelykierron ja kasvintuhoojien vaikutus kevätviljojen satoon ja ravinnetaseeseen pitkäaikaisissa peltokokeissa. Kauppi on työskennellyt väitöskirjatyön ohella tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksessa. Väitöskirjan tekoa ja tutkimusta rahoittivat Maa- ja vesitekniikan tuki sekä Salaojituksen Tukisäätiö.
Tutkimuksen pitkäaikaiset muokkauksen ja viljelykierron peltokokeet toteutettiin vuosina
2000–2019 savimailla ja kasvinsuojelukokeet vuosina 1965–2017 kivennäismailla. Perusmuokkausmenetelmistä tutkimuksessa oli mukana kyntö, kevytmuokkaus ja suorakylvö, kun taas viljelykierroista tutkimuksessa tutkittiin kevätvehnän ja -ohran monokulttuuria, 2-vuoden kiertoa sekä 4-vuoden kiertoa. Kasvinsuojelukokeissa tarkasteltiin rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten vaikutuksia kasvin satoon ja ravinteiden ottoon.
Kevätvehnän ja -ohran monokulttuurissa viljojen jyväsato sekä typpi- ja fosforisato oli suurempaa kynnössä suorakylvöön verrattuna. Kevytmuokkauksen vaikutus ohran jyvä- ja ravinnesatoon oli samalla tasolla kynnön kanssa. Lisäksi kyntö ja kevytmuokkaus alensivat ohran typpi- ja fosforitasetta verrattuna suorakylvöön, kevytmuokkauksen ollessa samalla tasolla kynnön kanssa. Kun ravinnetase on suuri, voidaan olettaa, että riski ravinteiden huuhtoutumiselle kasvaa.
Monipuolinen viljelykierto kasvatti kevätvehnän ja -ohran jyväsatoa sekä typpi- ja fosforisatoa monokulttuuriin verrattuna. Viljelykierron positiivinen vaikutus kevätvehnän satoon ja ravinteiden ottoon oli suurempaa suorakylvössä kuin kynnettäessä.
Pitkäaikaisissa kasvinsuojelukokeissa kasvintuhoojat alensivat kevätvehnän ja -ohran jyväsatoa sekä typpi- ja fosforisatoja. Kasvitaudit alensivat kevätvehnän ja -ohran satoa 500 kg/ha ja rikkakasvit 200 kg/ha, jos kasvinsuojelua ei tehty. Kemiallisen kasvinsuojelun lisäksi kyntö torjui tehokkaasti rikkakasveja, kun taas monipuolinen viljelykierto hillitsi kasvitauteja kevätvehnällä.
Pitkäaikaiset kenttäkokeet osoittivat, että monokulttuurissa kevätvehnän ja -ohran jyväsato ja ravinteiden otto oli suurempaa kynnössä kuin suorakylvössä. Kevytmuokkauksen vaikutus ohran satoon ja ravinnetaseeseen oli samalla tasolla kynnön kanssa. Monipuolinen viljelykierto vähensi selvästi eroja kevätvehnän sadossa ja ravinteiden otossa kynnön ja suorakylvön välillä. Myös kasvinterveys turvaa viljan satoa ja ravinteiden ottoa.
Avainsanat: kevätvehnä, kevätohra, ravinteiden otto, kyntö, kevytmuokkaus, suorakylvö, kasvinsuojelu
Väitöskirjan otsikko: Effects of primary tillage, crop rotation and pests on spring cereal yield and nutrient balance in long-term field experiments on clay soils in Nordic conditions
Linkki väitöskirjaan.
Teksti: Katja Kauppi
ETELÄ- POHJANMAAN ELY-KESKUS TIEDOTTAA TULEVISTA WEBINAAREISTA
Näin kevään korvilla on tulossa ripakopallinen erilaisia webinaareja ja koulutuksia kosteikoista, vesiensuojelun paikkatietoaineistoista ja valuma-aluesuunnittelusta. Omaan tahtiin pystyy myös suorittamaan erilaisia verkkokoulutuksia. Ajattelimme jakaa ne teillekin tiedoksi, toivottavasti niistä on hyötyä ja pääsette osallistumaan!
Kosteikkowebinaareja
• Perjantaina 14.3. 8.30–9.00 Kosteikkojen suunnittelu ja rakentaminen. Ei ennakkoilmoittautumista, liity mukaan tapahtumaan klikkaamalla osallistumislinkkiä: Osallistumislinkki. Tietoiskut ovat osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen toimenpiteitä.
• Perjantaina 14.3. klo 9.00–11.30 Kosteikot – rahoitusmahdollisuuksia perustamiseen, kunnostamiseen ja hoitoon. Ei ennakkoilmoittautumista, voit tulla linjoille suoraan tästä Teams-linkistä. Webinaarin järjestää JÄSMY eli Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma.
• Tiistaina 18.3. klo 9.00–12.00 Ilmastokosteikon suunnittelun ja perustamisen haasteet sekä hyvät käytännöt. Ilm. 17.3. klo 12 mennessä. Webinaarin järjestävät Ruokavirasto, ELY-keskukset ja Maaseutuverkosto.
• Keskiviikkona 19.3. klo 10.00–11.00 Maanomistajan kokemuksia maatalouskosteikosta. Ilm. 19.3. klo 9 mennessä. Webinaarin järjestää ProAgria Etelä-Savo.
• Torstaina 20.3. klo 9.00–11.30 Miten perustan kosteikon ei-tuotannollisten investointien tuella?. Ilm. 19.3. klo 12 mennessä. Webinaarin järjestävät Ruokavirasto, ELY-keskukset ja Maaseutuverkosto.
Metsäkeskuksen webinaareja
• Perjantaina 14.3.2025 klo 8.30–9.15 Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Miten määritän valuma-alueen? Ilm. 12.3. mennessä
• Perjantaina 21.3.2025 klo 8.30–9.15 Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Kuinka suunnittelen vaihtelevan levyisen suojakaistan? Ilm. 19.3. mennessä
• Perjantaina 28.3.2025 klo 8.30–9.15 Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Miten tunnistan ojien vesiensuojelutarpeen? Ilm. 26.3. mennessä
• Keskiviikkona 2.4.2025 klo 9.00–10.30 Metka luonnonhoidon tuen koulutussarja: Soiden ennallistaminen -webinaari toimijoille. Ilm. 1.4. klo 16 mennessä
• Perjantaina 4.4.2025 klo 8.30–9.15 Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Miten löydän paikkatietoaineistosta soiden ennallistamiseen soveltuvia kohteita? Ilm. 2.4. mennessä
• Tiistaina 8.4.2025 klo 9.00–10.30 Soiden ennallistaminen -webinaari toimijoille. Ilm. 7.4. klo 16 mennessä
• Keskiviikkona 9.4.2025 klo 9.00–10.30 Metka luonnonhoidon tuen koulutussarja: Vesiensuojeluhankkeet ja kosteikot -webinaari toimijoille. Ilm. 8.4. klo 16 mennessä
Verkkokoulutuksia
• Minne vesi kulkee? – Valuma-aluesuunnittelun abc, kaikille avoin ja maksuton verkkokurssi eOppivassa. Koulutuksen voi tehdä omassa tahdissa tai sisältöä voi hyödyntää yhteisissä tilaisuuksissa. Tuotanto: ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, eOppiva ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
• Metsäkeskuksen verkkokoulutukset. Koulutuksissa mm. vesiensuojelusta, soiden ennallistamisesta ja ojien kunnostustarpeen määrittämisestä. Maksuttomia koulutuksia, jotka voi tehdä silloin, kun itselle sopii.
Piritta Salminen ja Outi Leppiniemi / Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Minna Mäkelä, Julia Ijäs ja Jyrki Nurminen.