Uutiskirje toukokuu 2025
SALAOJAYHDISTYKSEN OPINTOMATKA SAKSAAN 13.–16.4.2025
Yhtenä matkan kohteena oli salaojakonevalmistaja Hüntelmann. Vierailun aikana sai koeajaa aurasalaojakonetta.
Huhtikuussa 2025 järjestettiin Salaojayhdistyksen opintomatka Saksaan. Kyse oli ensimmäisestä yhdistyksen järjestämästä matkasta COVID-19-pandemian jälkeen. Yhdistys on aikaisemmin järjestänyt matkoja varsin aktiivisesti ja kohteena on ollut mm. Englanti (2015), Ruotsi (2018) ja Uusi- Seelanti (2016). Matka suuntautui tällä kertaa Saksan länsiosiin, ja sen aikana tutustuttiin monipuolisesti maatalouden vesitalouteen liittyviin käytäntöihin, toimijoihin ja konevalmistajiin. Mukana oli 17 hengen ryhmä, johon kuului salaojasuunnittelijoita ja -urakoitsijoita eri puolilta Suomea sekä yhdistyksen edustajia ja matkanjohtaja. Matkajohtajana ja oppaana toimi Martin Brandt Findera Consultingiltä, joka myös vastasi matkan suunnittelusta yhteistyössä Salaojayhdistyksen kanssa. Matkan osarahoitti Salaojituksen Tukisäätiö.
Matkan aikana kävi selväksi, että Saksassa ja Suomessa kohdataan monia samoja haasteita: ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisäät huolestuttavat viljelijöitä, ja vesitaloudelliset ratkaisut nähdään tärkeinä sopeutumiskeinoina. Yksi merkittävimpiä Suomen ja Saksan välisiä eroja maankuivatusalalla löytyy tukipolitiikasta. Saksassa ei ole saatavilla valtiolta tai EU:lta investointitukia salaojituksiin, vaan viljelijät maksavat ne tyypillisesti kokonaan omasta taskusta. Toinen asia, joka osittain varmaan liittyy myös tukipolitiikan eroihin, on että Saksassa salaojasuunnittelua tehdään huomattavasti vähemmän. Ainoalla työmaalla, jossa vierailtiin matkan aikana suunnitelmana toimi lyijykynällä vanhalle paperikartalle raapustettu karkea luonnos. Yksi syy suunnittelun vähäisyyteen lienee se, ettei tuki- tai lupahakemuksia viranomaisten suuntaan ole syytä tehdä, vaan suunnitelmaa tarvitaan ainoastaan salaojituksen toteutusta varten. Salaojasuunnittelu on Suomessa pysynyt olennaisena osana salaojitushankkeita – luultavasti osittain salaojitustuen ja sen hakemiseen liittyvän suunnitteluvaatimuksen ansiosta. Myös maatalouden heikko kannattavuus on yhteinen huolenaihe, joka tietysti vaikuttaa myös investointihalukkuuteen salaojitukseen ja vesitaloustoimenpiteisiin.
Kattavampi matkakertomus julkaistaan yhdistyksen vuoden 2025 jäsenjulkaisussa.
TERVETULOA MAVELA-HANKKEEN LOPPUSEMINAARIIN to 22.5.2025!
MAVELA-hankkeessa on edistetty maatalousalueiden vesienhallinnan suunnittelua aluelähtöisesti ja varautumista tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin kuten erilaisiin ääri-ilmiöihin, rankkasateisiin ja kuivuusjaksoihin. Hankkeessa on luotu laskenta-alusta pellon vesitalouden tarkastelua varten ja lisäksi tuotettu maaperän hydraulisen ominaisuuksien määrittämiseen työkaluja. Hankkeen tuloksia esitellään loppuseminaarissa, joka järjestetään hybridiseminaarina Otaniemessä ja Teamissä. Paikan päälle mahtuu 40 henkilöä.
Aika: to 22.5.2025 klo 9–12
Paikka: Kide seminaarisali Meitner, Konemiehentie 1, 02150 Espoo
Hankkeesta löytyy lisätietoa: KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET – salaojayhdistys
Tilaisuuteen voi ilmoittautua: https://link.webropol.com/s/mavelaseminar
UUDEN SÄÄTÖSALAOJITUSOPPAAN LAADINTATYÖ ALKAA
Luonnonhoidon koulutusyhdistys Luoko ry laatii ja julkaisee yhteistyössä Salaojayhdistyksen kanssa uuden säätösalaojitusoppaan. Julkaisun tavoitteena on koota yhteen tietoa säätösalaojituksesta ja säätökastelusta sekä niiden erilaisista hyödyntämismahdollisuuksista pellon kasvupotentiaalin parantamiseen ympäristönsuojelusta tinkimättä. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti maanviljelijöille ja neuvojille.
Julkaisua rahoittavat Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Suoviljelysyhdistys ry ja Salaojayhdistys ry. Julkaisun toimituskuntaan kuuluu sekä rahoittajien edustajia että alan asiantuntijoita. Julkaisun kirjoittaja on salaojasuunnittelija sekä maataloustieteiden opiskelija Antti Haho, ja opas julkaistaan loppuvuodesta 2025.
Viime vuosien kuivat alkukesät varsinkin eteläisen Suomen alueella tuovat hyvin esiin sen, että maahan sitoutuneet vesivarastot on saatava kokonaisuudessaan hyödynnettyä. Salaojituksen säätömahdollisuus edistää kasvien vedensaantia, ja voi suurella osalla pelloista olla osa ongelman ratkaisua. On arvioitu, että säätösalaojitus soveltuu Suomessa noin 700 000 peltohehtaarille, joten sen potentiaali viljelyssä on suuri. Tällä hetkellä säätösalaojitettua peltoa on noin 78 000 ha, eli vain noin 11 % sille soveltuvasta pinta-alasta. Opas sisältää myös ohjeistuksen, jonka avulla säätösalaojituksen soveltuvuutta peltolohkolle voi arvioida.
SALAOJITUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT PIDETTIIN OULUSSA
Jokavuotiset Salaojituksen neuvottelupäivät pidettiin Oulussa 20.-21.3.2025. Tapahtuma kokosi yhteen salaojasuunnittelijat ja -urakoitsijat. Paikan päällä osallistujia oli yli 30 ja etäyhteyden välityksellä noin 40.
Päivien aikana kuultiin esityksiä alan ajankohtaisista asioista sekä uusimmasta tutkimuksesta. Urakointikoulutuksen kehittämisestä, alan jatkuvuudesta ja kestävyydestä ja vastuullisuudesta salaojitusalalla keskusteltiin.
Esitysten materiaalit ovat saatavilla Salaojayhdistyksen kotisivuilta.
KYSELYLOMAKE MAANVILJELIJÖILLE – MAATALOUDEN VESIENHALLINNAN AUTOMATISOINTI JA SEURANTA
Luonnonvarakeskus kerää aineistoa maanviljelijöiden näkemyksistä maatalouden vesienhallinnan ratkaisuista TurPo- hankkeeseen. Vastaaminen kestää noin 10–15 min.
Maatalouden harjoittaminen perustuu vesienhallintaan tavalla tai toisella ja vesienhallinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään muuttuvassa ilmastossa. Teknologioiden kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia viljelijöille hyödyntää esim. automaatiota tai vesienhallinnan seurantaa omilla tiloillaan.
Kyselyllä halutaan selvittää, miten eri tiloilla maatalouden vesienhallintaa tehdään sekä houkuttelevimpia kohteita missä automaatiosta koettaisiin olevan hyötyä.
Vastaukset ovat anonyymejä ja kysymyksiin saatuja vastauksia käytetään vain tutkimustarkoituksiin. Kysely toteutetaan Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Kyselyä tehdään osana TurPo-hanketta (Turvepeltojen vesienhallinnan toteuttaminen valuma-aluetason tarkastelun ja pohjavedenpinnan monitoroinnin pohjalta), joka on saanut rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja Ympäristöministeriöstä. Lisätietoa hankkeesta https://www.luke.fi/fi/projektit/turpo.
Itse kyselyyn liittyvät yhteydenotot:
• Maarit Liimatainen, Luonnonvarakeskus, maarit.liimatainen@luke.fi
• Pierre Jaouen, Oulun yliopisto, pierre.jaouen@oulu.fi
Linkki kyselyyn: https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=muScnwFRo0qMdQ1ZNa1lJcnTpzMaVHlJnY7WqxX75F9UOFlBS0JYSVJOVEQ2RzJPM0RXVTVEUlBBRy4u
TAPAHTUMIA
OKRA
Salaojayhdistys osallistuu Oripäässä 2.–5.7. järjestettäville OKRA-messuille. Yhdistys on mukana Salaojaklinikka-kokonaisuudessa, johon kuuluvat myös KVVY tutkimus Oy, Savon Salaoja Oy, Salaojitusyhtiö Päiviö Oy, Meltex Oy, JMK-Salaojatekniikka, Salaojaurakoitsijat ry ja Markku Parikka. Klinikalla on tarjolla kattavasti palveluita ja neuvontaa maankuivatukseen ja maatalouden vesitalouteen liittyen.
VÄLKOMMEN PÅ FÄLTTRÄFF I RASEBORG – TERVETULOA PELLONPIENNARTILAISUUTEEN RAASEPORIIN!
Västra Nylands vatten och miljö (LUVY), Baltic Sea Action Group (BSAG), Nylands Svenska Lantbrukssällskap, Projektet Raseborgs å och Snappertuna inre skärgård, Pargas gård och Täckdikningsföreningen ordnar en fältträff på Pargas gård i Raseborg den 10 juni kl. 17:00-19:30.
Under fältträffen presenteras och diskuteras hållbara jordbruksmetoder med särskilt fokus på reglerbar täckdikning och åkrarnas dränering. Tillfället är kostnadsfritt och ingen anmälan behövs. Kaffe och bulle reserverat för de 30 första deltagarna.
Läs mer på LUVYs hemsida.
Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Minna Mäkelä, Antti Haho ja Jyrki Nurminen.