Uutiskirje lokakuu 2025 – salaojayhdistys

MAVELA-HANKKEESSA LAADITUT TYÖKALUT NYT SAATAVILLA VESITALOUSSUUNNITTELUN JA TUTKIMUKSEN TUEKSI

Maatalouden alueellisen vesienhallinnan laskenta-alusta- (MAVELA)-hanke oli Salaojayhdistyksen Salaojituksen tutkimusyhdistyksen, Sven Hallinin tutkimussäätiön, Aalto-yliopiston ja Luken yhteistyöhanke, jonka tavoitteena oli edistää maatalousalueiden vesienhallinnan suunnittelua aluelähtöisesti ja varautumista tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin kuten erilaisiin ääri-ilmiöihin, rankkasateisiin ja kuivuusjaksoihin vesienhallinnan keinoin. Hankkeessa laaditut työkalut nyt saatavilla vesitaloussuunnittelun ja tutkimuksen tueksi.

Hankkeessa oli kaksi työpakettia, joista ensimmäinen oli Aalto-yliopiston ja toinen Luken vastuulla. Hankkeella oli kaksi keskeistä tuotosta: FLUSH-malliin perustuva hydrologian laskenta-alusta ja maan hydrologisia ominaisuuksia arvioiva maaperäkirjasto, jota voi käyttää sekä yhdessä laskenta-alustan kanssa, että itsenäisesti maan hydrologisten ominaisuuksien arviointiin.

Laskenta-alusta sisältää työkalun, jonka avulla päivittäiset säätiedot voidaan hakea kohdealueelle Ilmatieteen laitoksen avoimesta hila-aineistosta kohteen sijainnin perusteella. Lisäksi alustassa on tutkimuksessa käytetty mallijärjestelmä, joka on vesienhallinnan suunnittelun tueksi laadittu työkalu. Mallin avulla suunnittelija tai muu vesienhallinnan parissa työskentelevä voi arvioida ja havainnollistaa eri ojitusratkaisujen toimivuutta ja vaikutusta ympäristöön. Laskenta-alusta on nyt avoimesti saatavilla ohjelmistojakelu Git-Hubista. Git-Hubista löytyy kuvaus laskenta-alustan käyttöönotosta sekä linkki FLUSH-mallin käyttöönottoon ja ohjelmistovaatimuksiin. Mallin käyttöönotto vaati jonkin verran tietoteknistä osaamista.

Ilmatieteen laitoksen meteorologinen hila-aineisto on saatavilla osoitteessa: Gridded observations – Finnish Meteorological Institute.

Laskenta-alustan laati hankkeen puitteissa Aalto-yliopiston opiskelija Tetiana Porokhivnyk, jonka diplomityö aiheesta on saatavilla Aalto-yliopiston sivuilla.

Lukessa laadittu maaperäkirjasto kokoaa yhteen maailmalla laadittuja pedotransferfunktioita, jotka ennustavat maan vedenpidätysominaisuuksia. Funktioita testattiin hankkeessa vertaamalla niitä laajaan suomalaiseen mittausaineistoon, ja ne parametrisoitiin vastaamaan Suomen oloja. Maaperäkirjaston avulla käyttäjä voi arvioida itseään kiinnostavan kohteen vedenpidätysominaisuuksia, vaikka kohteesta ei olisi saatavilla mittaustietoa. Maaperäkirjaston laadinnasta, pedotransferfunktioista ja kirjaston käytöstä kertova raportti ja lukuarvot sisältävä taulukkoliite ovat saatavilla Luken julkaisutietokanta Jukurista.

Pedotransferfunktiot testasi ja parametrisoi hankkeen puitteissa Luken hanketyöntekijä ja Aalto-yliopiston opiskelija Vilma Jokinen, jonka diplomityö aikeesta on saatavilla Aalto-yliopiston sivuilla.

MAANKUIVATUKSEN JA SALAOJITUKSEN TIETOPANKKI

Kaikille avoin maankuivatuksen ja salaojituksen tutkimustietopankki on olemassa helpottamaan maankuivatukseen ja salaojitukseen liittyvien tutkimusten hakemista, ja sitä ylläpidetään osana Salaojituksen Tukisäätiön BSAG:lle tehtyä Itämeri-sitoumusta yhteistyössä Salaojituksen tutkimusyhdistyksen kanssa. Aineisto painottuu Salaojituksen Tukisäätiön rahoittamiin tutkimuksiin, mutta tietopankkiin tallennetaan myös muita maankuivatukseen ja salaojitukseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimustietopankkiin pääsee tästä: Tietopankki | Salaojituksen Tukisäätiö

RAKENNUSNEUVOS J. SAAVALAISEN TUNNUSTUSPALKINTO JAETTIIN

Tunnustuspalkinnon saivat Timo Kauppi, Otto Nikander ja Helena Äijö.

Rakennusneuvos J. Saavalaisen tunnustuspalkinto jaetaan maaseudun vesitalouden alalla tehtyjen merkittävien käytännön tekojen tai tieteellisen työn palkitsemiseksi joka kolmas vuosi. Palkinto perustettiin vuonna 2003 ja jaettiin nyt seitsemännen kerran kolmelle salaojituksen saralla ansioituneelle henkilölle 29.9.2025 Helsingissä.

Vuoden 2025 tunnustuspalkinnon saivat Helena Äijö, Otto Nikander ja Timo Kauppi. Onnea palkinnon saajille!

Helena Äijö teki pitkän ja merkittävän uran Salaojayhdistys ry:ssä, toimien sekä työntekijänä että myöhemmin toiminnanjohtajana. Uransa alkuvaiheessa hän oli keskeisessä roolissa vanhojen salaojakarttojen digitointi- ja arkistointiprojektissa, jonka tuloksena syntyi digitaalinen karttatietopankki. Tämä tietopankki palvelee yhä tänä päivänä viljelijöitä, maanomistajia ja salaojasuunnittelijoita heidän päivittäisessä työssään. Helena Äijö edisti aktiivisesti yhteistyötä alan eri toimijoiden kanssa niin tutkimuksen kuin käytännön salaojituksenkin saralla. Hän myös vahvisti alan ammattiyhteisöä saamalla salaojaurakoitsijat vahvemmin mukaan yhdistyksen toimintaan. Hänen johdollaan yhdistys säilytti laajan näkyvyytensä, pysyi alan suunnannäyttäjänä ja toimi alan yhdistävänä tekijänä. Hänen aloitteestaan perustettiin myös salaojituksen pätevyysjärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa – sekä siten varmistaa alan jatkuvuus tulevaisuudessa.

Otto Nikander tuli mukaan valtakunnallisten salaojitusorganisaatioiden toimintaan vuonna 1977, jolloin hänet valittiin juuri nimensä Salaojakeskukseksi vaihtaneen Salaojayhdistyksen hallitukseen. Tässä tehtävässä hän työskenteli aina vuoden 2007 loppuun asti toimien yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 1999–2007. Hänen johdollaan vaihdettiin yhdistyksen uudeksi nimeksi vuoden 2005 alusta Salaojayhdistys ry, joka vastasi paremmin muuttunutta toiminnan luonnetta. Salaojituksen Tukisäätiön valtuuskuntaan Nikander valittiin vuonna 2000, jossa hän toimi vuoteen 2010 asti. Tukisäätiön hallitukseen hän kuului vuodet 2004–2007. Hänellä on myös mittavat ansiot kotikuntansa Janakkalan luottamustehtävissä sekä monissa maatalousalan järjestöissä.

Timo Kauppi tuli mukaan valtakunnallisten salaojitusorganisaatioiden toimintaan vuonna 1999, jolloin hän aloitti Salaojakeskus ry:n hallituksen jäsenenä ja oli Salaojayhdistyksen/Salaojakeskuksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2004–2012. Timo Kaupin luottamustehtävät Salaojituksen Tukisäätiössä alkoivat valtuuskunnan jäsenenä vuonna 1999 ja jäsenyys jatkui aina vuoteen 2022 asti. Timo Kauppi toimi Salaojituksen Tukisäätiön hallituksen varapuheenjohtaja vuosina 2004–2011 ja hallituksen puheenjohtajana vuosina 2012–2022. Timo Kauppi on tehnyt ison työn luottamustehtävissään salaojituksen eteen ja hän luotsasi säätiötä hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti yli kymmenen vuoden ajan. Timo Kaupilla on myös mittavat ansiot MTK:n, Suomen Siemenperunakeskuksen ja Tyrnävän kunnan luottamustehtävissä sekä monissa muissa maatalousalaan liittyvissä järjestöissä tai yhteisöissä.

KURKISTUS REWATER-HANKKEESEEN

REWATER on Oulun yliopiston vetämä hanke, jonka päärahoittaja on EU:n Interreg Aurora-ohjelma. Hankkeen muut partnerit ovat Aalto-yliopisto, Salaojayhdistys ja Salaojituksen tutkimusyhdistys Suomesta sekä SLU ja Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbotten Ruotsista. Hankkeessa tehdään sekä kenttä- että laskennallista tutkimusta maatalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseksi muuttuvassa ympäristössä. Tässä artikkelissa Oulun yliopiston mallinnustiimi kertoo työstään hankkeessa.

Oulun yliopistossa teemme tutkimusta valuma-aluetason älykkäiden vesienhallintaratkaisujen mallinnuksesta, erityisesti ilmastokestävyyden ja kestävän vesivarojen hallinnan näkökulmasta.

Tällä hetkellä kehitetään numeerista mallia, joka simuloi laajojen älykkäiden kastelujärjestelmien toimintaa vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa. Pitkäaikaisen veden kulutuksen ja saatavuuden vaihtelun hahmottamiseksi olemme koonneet ilmastotietoja vuosilta 1981–2023 sekä kasvilajikohtaisia vedenkulutustietoja. Nämä aineistot integroidaan laskennalliseen vesitasekehykseen, joka kykenee simuloimaan päivittäistä vesivaraston dynamiikkaa koko valuma-alueella.

Tämän perustan pohjalta mallia kehitetään nyt kattavammaksi valuma-alueen vesitasejärjestelmäksi. Päivitetty malli menee vesivarastojen dynamiikkaa pidemmälle sisällyttämällä siihen myös maaperän vesitaseen ja maan vedenpidätyksen varastointiprosessit. Maaperän hydrologian yhdistäminen ilmasto- ja kasvikohtaisiin tietoihin parantaa mallin kykyä simuloida älykkäitä kastelustrategioita ja arvioida järjestelmän suorituskykyä sekä nykyisissä että tulevissa ilmasto-olosuhteissa.
Lopullisena tavoitteena on kehittää vankka päätöksenteon tukityökalu, joka ohjaa kastelu–kuivatusjärjestelmien suunnittelua ja toimintaa laajassa mittakaavassa, edistäen kestävää maataloutta ja vesivarojen hallintaa muuttuvassa ilmastossa.

Lue lisää hankkeesta täältä ja täältä.

At the University of Oulu, we are conducting research on catchment-scale modelling of smart irrigation–drainage systems with a particular focus on climate resilience and sustainable water management.

Currently, a catchment-scale numerical model is being developed to simulate the performance of large-scale smart irrigation systems under varying climatic conditions. To capture the long-term variability in water demand and supply, we have compiled climate records from 1981 to 2023 along with crop-specific water requirements. These datasets are being integrated into a computational water balance framework capable of simulating daily reservoir dynamics across an entire catchment.

Building upon this foundation, we are now advancing the model into a more comprehensive catchment-scale water balance system. This upgraded model goes beyond reservoir dynamics by explicitly incorporating soil water balance and soil moisture storage processes. The integration of soil hydrology with climate and crop demand data will enhance the model’s ability to simulate smart irrigation strategies and assess system performance under both current and future climate scenarios.

Ultimately, the aim is to develop a robust decision-support tool that can guide the design and operation of irrigation-drainage system at large scale, contributing to sustainable agriculture and water resource management under a changing climate.

YHTEISTYÖLLÄ SALAOJITUKSEN LAATUA KEHITTÄMÄSSÄ – TYÖMAAKÄYNNIT POHJANMAALLA

Salaojayhdistyksen pätevyystyöryhmä vieraili kesäkuussa viidellä salaojitustyömaalla Seinäjoen seudulla. Käynnit ovat osa yhdistyksen ylläpitämää pätevyysjärjestelmää, jonka tavoitteena on tukea laadukasta ja vastuullista salaojitusta.

Työmaakäyntien aikana käytiin avointa ja rakentavaa keskustelua urakoitsijoiden kanssa muun muassa käytetyistä työmenetelmistä, ajankohtaisista haasteista ja teknologian hyödyntämisestä. Yksi kesän toistuvista puheenaiheista oli salaojaputkien heikko saatavuus, joka vaikutti monien työmaiden etenemiseen. Lisäksi esiin nousivat tukipolitiikan vaikutukset sekä GPS-tekniikan mahdollisuudet asennusten dokumentoinnissa.

Käynnit tarjosivat arvokkaan tilaisuuden vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä kentän toimijoiden kanssa. Yhdistyksen ja urakoitsijoiden välinen vuoropuhelu tukee yhteistä tavoitetta – salaojituksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja hyvien käytäntöjen vahvistamista.

Salaojayhdistys ylläpitää salaojituksen pätevyysjärjestelmää, jonka tarkoituksena on edistää peltosalaojituksen suunnittelun ja toteutuksen hyvää laatua. Järjestelmä tarjoaa työn tilaajille luotettavan tavan varmistua urakoitsijan tai suunnittelijan osaamisesta ja tukee samalla alan ammattilaisia oman työnsä kehittämisessä.

AJANKOHTAISTA

JULKAISUJA

TORVÅKRARNAS MÅNGSIDIGA BETYDELSE

Hösten 2024 gav Utbildningsföreningen för naturvård LUOKO ry, i samarbete med Täckdikningsföreningen, ut publikationen Turvepeltojen moninaiset merkitykset. Den gör en djupdykning i de finska torvåkrarnas historia, betydelse, särdrag och möjliga framtid. Syftet med publikationen är att fungera som ett underlag för diskussion om torvåkrarnas roll och framtid i Finland.

Nu har publikationen översatts och getts ut även på svenska. Den kan laddas ner och läsas fritt här.

Kirja pitkänlinjan salaojittajasta

Kirjan kansikuva: Markku Haapaniemi / Makezone

Elokuussa julkaistiin elämäkerta satakuntalaisesta salaojaurakoitsija Altti Päiviöstä. Jari Rauhamäen kirjoittamaa kirjaa Altti Paneliasta, päivää voi ostaa esim. suoraan Altti Päiviöltä tai Sarka-museosta.

Kirja: Altti Paneliasta, päivää
Kirjoittaja: Jari Rauhamäki
Julkaisija: Salaojitusyhtiö Päiviö Oy, 2025
ISBN 978-952-88-0623-3 (kovakantinen)

Emeritusprofessori Pertti Vakkilaisen julkaisut kootusti

Professori emeritus Pertti Vakkilainen koko tuotantonsa parissa.

Salaojituksen Perinneyhdistys on koonnut Salaojituksen Tukisäätiön rahoituksella emeritusprofessori Pertti Vakkilaisen kirjallisen tuotannon yhteen. Kokoomateos on noin 3000 sivun laajuinen ja koostuu kuudesta kirjasta.

Koottu kirja löytyy Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen kirjastosta. Koko tuotanto on myös tallennettu säätiön ylläpitämään Maankuivatuksen ja salaojituksen tutkimustietopankkiin. Tietopankki | Salaojituksen Tukisäätiö

TAPAHTUMIA

Minimessut Loimaalla ja Kokemäellä

Tuleva tai vasta aloittanut tilanjatkaja! Tule tapaamaan maa- ja metsätalouden toimijoita ja toisia yrittäjiä minimessuille Loimaalle tai Kokemäelle. Saat kätevästi kerralla tietoa yrittäjänä toimimiseen. Salaojayhdistys on mukana Loimaan tapahtumassa.

Tapahtumat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
– Tiistaina 25.11.2025 klo 13–16 Novida Loimaa, Hämeentien toimipiste
– Keskiviikkona 26.11. 12–15 Saskyn Kokemäen toimipiste, liikuntasali
Lisää tietoa löydät täältä.

Tulevaisuuden turvemaat -keskustelutilaisuudet ennallistamisesta ja uusista ratkaisuista

Maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Maaseutuverkosto kutsuvat Sinut keskustelemaan turvemaiden ennallistamisesta ja kestävästä käytöstä alueellisiin tilaisuuksiimme.

Keskustelutilaisuudet järjestetään neljällä paikkakunnalla: Parkano, Siikalatva, Suomussalmi ja Tornio. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.
Ilmoittautuminen ja lisää tietoa löydät täältä.

Tietoa valtion aluehallinnon uudistamisesta

Vuodesta 2026 alkaen valtion aluehallintoa uudistetaan kokoamalla lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät yhteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Samalla nykyisten ELY-keskusten pohjalta perustetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset.

Uudistuksen tavoitteena on rakentaa monialainen ja tehokas aluehallinto, joka parantaa palveluiden sujuvuutta kansalaisille ja yrityksille sekä yhtenäistää lupa- ja valvontakäytäntöjä eri puolilla maata. Tämä uudistus pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Uudistuksella on myös vaikutuksia maatalouden vesitalouden alalla.

30.10. järjestetään sidosryhmä- ja asiakastilaisuus uuden Lupa- ja valvontaviranomaisen valmisteluun liittyen. Tilaisuus järjestetään Teamsilla. Ilmoittaudu mukaan 20.10. mennessä täältä.

Tietoa aluehallinnon uudistamisesta löydät myös täältä:

– Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke – Valtiovarainministeriö

– Elinvoimakeskuksista – ELY-keskus

Kutsu – Sidosryhmätyöpaja Oulussa alueellisen ympäristömittausjärjestelmän kehittämiseksi 1.12.2025

Ympäristömittausjärjestelmät ovat esimerkiksi luonnonvesien, kuten jokien ja merien vedenlaatua mittaavia järjestelmiä tai eri alueilta tulevia kasvihuonekaasuja mittaavia järjestelmiä. Jatkuvatoimista ja alueellista dataa voidaan hyödyntää erilaisissa yhteyksissä mm. viranomaisten maankäytön ohjaustoiminnassa tai tiedon perusteella esim. paikalliset yritykset voivat tarjota palveluita ja ratkaisuja vesistö- tai ilmastovaikutusten hallintaan.

Tervetuloa sidosryhmätyöpajaan 1.12.2025 klo 12.15–16.00 Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle Saalastinsaliin keskustelemaan aiheesta! Tilaisuuden fasilitoi Pia Rotko, Tuike Valmennus.

Ilmoittauduthan viimeistään 16.11.2025 oheisen linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/EP/30DB3D97BFA75C1F

Tilaisuuden järjestävät:
Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä (VISIO). JTF- rahoitteinen kehittämis- ja investointihanke
sekä Digital Waters- lippulaivahanke

Koulutusmahdollisuus maaseudun kone- ja urakointiyrittäjille!

Työtehoseura järjestää Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon erityisesti maaseudun koneyrittäjille ja urakointipalveluita tarjoaville. Koulutuksen keskeiset teemat ovat johtajuus, talous sekä asiakkuuksien johtaminen — opetuksessa huomioidaan ala- ja yrittäjyyslähtöinen näkökulma.

Koulutus alkaa 11.–12.11.2025 lähiopetuspäivillä pääkaupunkiseudulla, ja jatkuu verkko- ja lähipäivinä noin 1,5 vuoden ajan. Koulutuksen on maksullinen.
Lue lisää ja ilmoittaudu koulutukseen täällä. Ilmoittautuminen umpeutuu 22.10.2025.

Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Minna Mäkelä, Antti Haho ja Jyrki Nurminen.