Uutiskirje maaliskuu 2026

 

MUUTOKSIA VESITALOUSASIOISSA

Kuva: Kaisa Västilä

Aluehallinto uudistui vuodenvaihteessa ja toi mukanaan muutoksia vesitalousasioihin. Aluehallinnon vesitaloustehtävät, mukaan lukien maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistäminen ovat siirtyneet elinvoimakeskuksiin ja niiden hoito on keskitetty kolmelle alueelle Lapin, Lounais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksiin.
Lupa- ja valvontavirastoon ovat siirtyneet vesitaloustehtävistä vesilain mukaiset lupa- ja valvontatehtävät sekä vesienhoidon suunnittelu. Muutoksen myötä ojitustoimitus muuttuu maksulliseksi. Ojitusilmoitus pysyy jatkossakin ilmaisena.


 

 

SALAOJITUKSEN INVESTOINTITUEN MYÖNNÖT ENNÄTYSLUKEMISSA

Vuosien 2023–2025 salaojituksen tukitilastot osoittavat selkeän ja vahvan nousutrendin. Salaojitettu pinta-alakin on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa, ja myönnetty tukimäärä on noussut ennätyslukemiin – vuoden 2025 aikana salaojitustukea myönnettiin yli 13 M€. Myös hehtaarihinta on kasvanut tasaisesti, noin kuuden prosentin vuosivauhtia.

Salaojitus on yksi suomalaisen peltoviljelyn tärkeimmistä tuotantokyvyn ja viljelyvarmuuden peruspilareista. Toimiva salaojitus ehkäisee liiallista märkyyttä, parantaa maan rakennetta, tasoittaa satovaihteluita ja tehostaa pellon käyttöä myös kosteissa olosuhteissa. Viime vuosien investointitukitilastot osoittavat, että salaojituksen merkitys ymmärretään entistä laajemmin – tukea haetaan ja myönnetään enemmän kuin koskaan aiemmin EU jäsenyyden aikana.

Salaojitus kuuluu maatalouden investointituen piiriin, ja myönnettävä avustus on 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tämä koskee sekä tavanomaista salaojitusta että säätösalaojitusta. Hyväksyttävä enimmäisyksikkökustannus on 6 €/ojametri, mikä määrittää tuen laskennallisen ylärajan: jos todelliset kustannukset ylittävät tämän, tuki lasketaan silti enintään 6 €/m perusteella.

 

 

UUDISTETUN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN SALAOJASUUNNITTELIJOIDEN KOULUTUS KÄYNNISTYY JO TOISTA KERTAA

Kuva: Jaana Petäinen

Salaojasuunnittelijoiden koulutusohjelma päivitettiin vuonna 2024 Vesku- hankkeessa. Ensimmäiset uuden koulutuksen käyneet suunnittelijat ovat nyt valmistuneet, ja toinen kurssi on käynnistynyt.

 

UUSI TYÖKALU VALUMA-ALUEEN MÄÄRITYKSEEN

Suomen metsäkeskus on tarjonnut valuma-alueen määritykseen työkalun, joka poistui käytöstä viime vuoden lopussa. Tähän tarpeeseen on Arbonaut Oy (www.arbonaut.com) on kehittänyt valuma-alueiden laskentatyökalun. Yhtiön kehittämä ArboAqua on moderni SaaS-ratkaisu, joka tuo valuma alueiden laskennan verkko- ja rajapintapalveluksi. Sillä voi tehdä valuma alueanalyysit joustavasti ja nopeasti. Käytössä on koko Suomen kattava virtuaalinen korkeusmalli.

Laskentatyökalua voi kokeilla ilmaiseksi. Lisätietoa kokeilujaksosta voi kysyä: arboaqua@arbonaut.com

 

TAPAHTUMA

 

WEBBINARIUM OM BÄTTRE VATTENHUSHÅLLNING I ÅKERN

Torra perioder blir allt vanligare och ställer nya krav på hur vi sköter åkerns vattenhushållning. Den 11 mars ordnar BSAG och Täckdikningsföreningen ett webbinarium om reglerad dränering, en metod som gör det möjligt att hålla kvar vatten i marken när grödan behöver det som mest. Under tillfället får deltagarna höra hur reglerad dränering fungerar i praktiken, på vilka åkerförhållanden metoden lämpar sig och när den kan kombineras med underbevattning.

På programmet finns sakkunniga inslag om tekniken, planering och finansieringsmöjligheter, samt en jordbrukares erfarenheter från sin egen gård. Webbinariet hålls via Teams den 11.3.2026 kl. 10.00–11.30. Anmälan krävs senast 10.3. Anmälda får även tillgång till inspelningen i efterhand.

Läs mer och anmäl dig här.

 

JULKAISUJA

 

VESIMA-HANKKEEN LOPPURAPORTTI JULKAISTU

VESIMA-hankkeen loppuraportti on julkaistu Salaojituksen tutkimusyhdistyksen tiedotteena nro 38. Julkaisu on ladattavissa ja luettavissa täältä.

Loppuraportissa esitetään tutkimushankkeen Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla (VESIMA) tausta, tavoitteet, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä tulokset ja johtopäätökset. Hanke kokosi yhteen lohko- ja valuma-aluetason vesienhallinnan keinoja ja niiden vaikuttavuutta ympäristön ja tuottavuuden näkökulmasta. Hankkeen tulokset osoittavat, että vesitaloustoimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa hyötyjä pellon tuottavuuteen, ja samanaikaisesti vähentää ravinnekuormitusta. Tulokset ovat laajasti sovellettavissa peltoalueiden kuivatusjärjestelmien parantamiseen käytännössä sekä eri ojitusratkaisujen vaikutusten arviointiin maatalouden vesiensuojelussa. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös maatalouden ympäristönsuojelun ja tuotannollisten investointien tukien kehittämisessä. Mittaustoiminta jatkuu useimmilla koekentillä uusien tutkimushankkeiden puitteissa.

 

UUSI OPAS HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN OJITUKSESTA

Joulukuussa 2025 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi oppaan nimeltä Opas ojitusten suunnitteluun ja toteutukseen happamilla sulfaattimailla. Opas on laadittu tukemaan ojituksen suunnittelua ja toteutusta alueilla, joilla esiintyy happamia sulfaattimaita. Se vastaa tietotarpeeseen, joka on havaittu kuivatusyhtiöiden, suunnittelijoiden ja viranomaisten keskuudessa. Oppaassa esitellään erilaisia menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen sekä niihin liittyvien riskien arviointiin.


 

 

KANSALLINEN RUOKASTRATEGIA 2040 JULKAISTU

Valtioneuvoston Kansallinen ruokastrategia 2040 julkaistiin 16.12.2025, ja sen tavoitteena on ohjata suomalaisen ruokajärjestelmän kehitystä kohti kestävää, kannattavaa ja huoltovarmaa tulevaisuutta. Strategia on laadittu laajassa sidosryhmäyhteistyössä, johon osallistuivat yritykset, tutkijat, järjestöt ja päättäjät eri puolilta Suomea. Julkaisun yhteydessä korostettiin Suomen vahvuuksia – kuten huoltovarmuutta, teknologista edelläkävijyyttä ja puhtaita raaka aineita – sekä tavoitetta nousta johtavaksi kestävien ruokajärjestelmien kehittäjäksi vuoteen 2040 mennessä.

Strategiassa peltojen vesitalouden parantaminen on nostettu omaksi strategiseksi tavoitteekseen, sillä sen katsotaan olevan ratkaisevaa ravinnepäästöjen vähentämisessä ja maaperän tuottokyvyn vahvistamisessa. Peltojen vesitalouden kehittäminen on myös keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, koska sillä varaudutaan kuivuuden ja tulvien kaltaisiin sään ääri ilmiöihin. Tämä linjaus korostaa tarvetta pitkäjänteiselle työlle, jossa salaojitus, kuivatusratkaisut ja muut vesienhallinnan keinot tukevat sekä ympäristötavoitteita että maatalouden toimintaedellytyksiä.

Julkaisun voi ladata täältä.

 

 
Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Minna Mäkelä, Antti Haho ja Jyrki Nurminen.