Uutiskirje syyskuu 2026
KEHITÄ OSAAMISTASI MAATALOUDEN VESITALOUDESSA – OPISKELE TUTKINNON OSIA JOUSTAVASTI SEDUSSA
Kuva: Jaana Petäinen
Sedu Ilmajoki tarjoaa ainoana Suomessa tutkintoon johtavaa Maatalouden erikoisammattitutkinnon Maatalouden vesitalouden osaamisalan (MVEAT) koulutusta. Koulutus antaa syvällistä osaamista maatalouden vesitalouden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Koko tutkinnon lisäksi voidaan suorittaa myös yksittäisiä tutkinnonosia henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.
Tutkinnon perusteisiin voit tutustua täällä: Maatalouden vesitalouden osaamisala (3171)
Syksyn aikana käynnistyy kolme tutkinnon osaa, jotka ovat suoritettavissa myös yksittäisinä opintoina. Opinnot toteutetaan joustavana hybridiopetuksena, joka sisältää Teams-etäopetusta sekä lähiopetuspäiviä Sedun toimipisteissä.
Mittalaitteiden ja suunnitteluohjelmien käyttäminen maankuivatuksessa (20 osp)
• Hybridiopetus
• Lähiopetus Sedu Ilmajoella
Haku: Mittalaitteiden ja suunnitteluohjelmien käyttäminen maankuivatuksessa – Sedu
______________________________________________________________________________________
Valumavesien käsittelyn suunnitteleminen viljelyalueilla (30 osp)
• Hybridiopetus
• Lähiopetus Sedu Ähtärissä / Tuomarniemellä
Haku: Valumavesien käsittelyn suunnitteleminen viljelyalueilla – Sedu
_______________________________________________________________________________________
Peruskuivatuksen suunnitteleminen (70 osp)
• Hybridiopetus
• Lähiopetus Sedu Ilmajoella
Haku: Peruskuivatuksen suunnitteleminen – Sedu
_______________________________________________________________________________________
Tulossa keväällä 2027
Salaojituksen toteuttaminen (40 osp)
Koulutus käynnistyy huhtikuussa 2027. Haku avataan myöhemmin.
• Toteutus oppisopimuskoulutuksena
• Lähiopetusjaksoja Sedu Ilmajoella
_______________________________________________________________________________________
Tervetuloa kehittämään osaamistasi ja syventymään maatalouden vesitalouden ajankohtaisiin kysymyksiin alan ainoassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa Suomessa!
Lisätietoa koulutuksista:
Jaana Petäinen
Lehtori
Sedu | Ilmajoentie 525 | 60800 Ilmajoki
040 830 2182| jaana.petainen@sedu.fi
SALAOJAURAKOITSIJA, VOISIKO YRITYKSESI TOIMIA OPPISOPIMUSTYÖPAIKKANA?
Kuva: Jaana Petäinen
Keväällä 2027 käynnistyy SEDU:ssa ensimmäistä kertaa Salaojituksen toteuttaminen- opintokokonaisuus. SEDU on Suomen ainoa oppilaitos, joka järjestää tutkintoon johtavaa maatalouden vesitalouden erikoisammattitutkintokoulutusta. Salaojayhdistys on mukana kehittämässä koulutusta yhteistyössä SEDU:n kanssa.
Koska ala on käytännönläheinen ja erikoistunut, opetus on tarkoitus toteuttaa oppisopimuskoulutuksena, jossa yhdistyvät lähiopetus Ilmajoella ja työskentely salaojaurakointiyrityksessä.
Lähiopetuksessa opiskelijat pääsevät tutustumaan alan talous- ja lainsäädännöllisiin asioihin sekä kuulevat monipuolisesti olemassa olevista teknisistä ratkaisuista kuten drooneista ja koneohjauksesta. Oppisopimusyrityksessä opiskelijat pääsevät kerryttämään konkreettisia taitoja, kuten salaojakoneen ja salaojatyömaan muiden koneiden käyttöä ja ylläpitoa sekä sitä, miten salaojatyömaalla toimitaan.
Kurssin käytännön sisältö ja painotukset ovat vielä osin suunnitteilla, joten nyt olisi hyvä hetki vaikuttaa. Voisiko yrityksesi toimia työpaikkana opiskelijalle? Onko yrityksessäsi jo työntekijä, joka on kiinnostunut kehittymään ja työllistymään alalle pitkällä tähtäimellä? Mitä uusille urakoitsijaopiskelijoille pitäisi, alalla jo toimivien yrittäjien näkökulmasta opettaa, jotta ala kehittyisi ja pysyisi elinvoimaisena ja houkuttelevana tuleville sukupolville?
Ota yhteyttä SEDU: Jaana Petäinen 040 830 2182 jaana.petainen@sedu.fi
tai Salaojayhdistys: Minna Mäkelä 040 675 7282 minna.makela@salaojayhdistys.fi
SALAOJIEN KOETINKEPPEJÄ SAATAVILLA
Salaojayhdistys on teettänyt erän salaojien koetinkeppejä. Uusien koetinkeppien pituus on 150 cm. Keppejä voi tilata Salaojayhdistyksestä, hintaan 95 €/kpl, Salaojayhdistyksen jäsenille 60 €/kpl. Hintaan lisätään lähetyskulut. Tilaukset sähköpostitse: salaojayhdistys@salaojayhdistys.fi.
KESÄN SATEET PELTOKOEALUEILLA SIUNTIOSSA JA JOKIOISILLA
Länsi-Uudellamaalla sijaitsevalla Gårdskullan koealueella keskimääräistä lämpimämmät touko- ja kesäkuu olivat verrattain vähäsateisia. Kesän selvästi sateisimman kuukauden (80 mm), heinäkuun, aikana saatiin lähes puolet neljän kuukauden sadesummasta. Lämpötiloiltaan tavanomainen elokuu oli kuiva. Neljän kuukauden jakson sadesumma (171 mm) Gårdskullassa oli edeltäneiden 18 tutkimusvuoden keskiarvosta noin 70%.
Kanta-Hämeen Jokioisilla (Nummelan koekenttä) touko- ja elokuu olivat vähäsateisia ja kesäkuu sateiltaan tavanomainen. Heinäkuussa Nummelan koekentällä mitattiin sen sijaan poikkeuksellisen suuri sadesumma, 187 mm, joka on mittausjakson (2008–2025) heinäkuiden keskiarvoon nähden lähes kolminkertainen. Lämpötiloiltaan touko-, heinä- sekä elokuu olivat Jokioisilla lähellä pitkäaikaista keskiarvoa ja kesäkuu hieman keskimääräistä lämpimämpi.
SALAOJITUKSESTA BIOKAASUUN: EKSKURSIO ESITTELI KÄYTÄNNÖN RATKAISUJA MAATILOILLA
Elokuussa 2026 järjestettiin ekskursio, jonka yhtenä tavoitteena oli vaihtaa tietoa ja käytännön kokemuksia maatalouden vesitaloudesta Suomen ja Ruotsin välillä. Ekskursio kokosi yhteen viljelijöitä, salaojaurakoitsijoita, tutkijoita, neuvojia ja viranomaisia erityisesti Pohjanmaan, Västerbottenin ja Norrbottenin alueilta.
Ekskursion järjestivät laajassa yhteistyössä Interreg Aurora -rahoitteiset REWATER- ja MASSIW-hankkeet, Salaojayhdistys, Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbotten, Ruotsin Greppa Näringen -aloite (Länsstyrelsen Västerbotten), Lantbrukssällskapet i Österbotten (ÖSL) sekä Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskus.
Ekskursiolla tutustuttiin mm. salaojitustyömaahan
Ekskursio käynnistyi vierailulla uuteen viljankuivaamoon, johon maatalousyhtymä oli investoinut yhdessä. Yksi osakkaista on Majors, joka esitteli osallistujille hankkeen taustoja ja toimintamallia. Kuivaamon avulla osakkaat voivat kuivata omat viljasatonsa, ja samalla tarjota kuivauspalveluita myös muille alueen viljelijöille. Vierailu herätti keskustelua yhteisistä investoinneista, maatilojen välisestä yhteistyöstä sekä mahdollisuuksista parantaa maatalouden kannattavuutta yhteisen infrastruktuurin avulla.
Seuraavaksi tutustuttiin Salaojitus Mäkisen työmaahan. Bussimatkalla kohteeseen Salaojayhdistyksen toiminnanjohtaja Olle Häggblom esitteli suomalaisen maankuivatuksen ja salaojituksen historiaa, nykytilaa sekä merkitystä maatalouden tuottavuudelle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Työmaalla kohteena oli turvepelto, joka oli aiemmin kuivatettu avo-ojituksen avulla ja jota parhaillaan muutettiin salaojituksen piiriin. Työmaan esitteli salaojaurakoitsija Jukka Mäkinen, joka toimii alalla jo kolmannessa sukupolvessa. Työmenetelmät herättivät osallistujissa runsaasti kiinnostusta, ja vilkasta keskustelua käytiin muun muassa ympärysaineista, säätökaivoista sekä salaojituksen toteutustavoista.
Ekskursion väki Salaojitus Mäkisen työmaalla
Ensimmäinen päivä päättyi yhteiseen illalliseen ravintola Hejmissä. Illallisen yhteydessä kuultiin esityksiä muun muassa maatalouden investoinneista sekä salaojituksen suunnittelusta.
Ekskursion toinen päivä keskittyi käytännön vesienhallintaratkaisuihin maatiloilla. Ensimmäinen vierailukohde oli viljelijä Stefan Östmanin pelto Söderfjärdenin alueella. Pelto on varustettu säätösalaojituksella ja salaojakastelulla, ja on toiminut tutkimus- ja kehittämishankkeiden tutkimuskenttänä jo vuosikymmenten ajan.
Tämän jälkeen vierailtiin Christer Finnen perhetilalla, FinneFarmilla, joka on erikoistunut vilja- ja vihannesviljelyyn. Tilalla esiteltiin suunnitelmia peltojen vesitalouden kehittämiseksi edelleen. Keskeisenä ajatuksena on rakentaa peltojen läheiselle metsäalueelle kasteluvesivarasto, josta vettä voitaisiin johtaa painovoimaisesti viljelyksille kuivina ajanjaksoina. Ratkaisulla pyritään parantamaan veden saatavuutta ja lisäämään tuotannon varmuutta muuttuvissa sääolosuhteissa.
Ekskursion viimeinen vierailukohde oli Kvarnbackenin tila. Kyseessä on luomumaitotila, jossa viljelijä Bjarne Mara on investoinut biokaasulaitokseen. Laitoksessa maitokarjan lanta sekä muu orgaaninen jäte hyödynnetään biokaasun tuotannossa. Tuotettu biokaasu käytetään tilan rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen, mikä parantaa tilan energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisesta energiasta. Vierailu tarjosi osallistujille hyvän esimerkin siitä, miten ravinteiden, energian ja vesitalouden hallintaa voidaan tarkastella osana kokonaisvaltaista kestävää maataloutta.
Kahden päivän aikana käydyt keskustelut osoittivat, että maatalous kohtaa Pohjanlahden molemmin puolin pitkälti samanlaisia haasteita. Samalla ekskursio toi esiin alueiden vahvan osaamisen ja monet käytännön ratkaisut, joiden jakamisesta hyötyvät kaikki osapuolet. Rajat ylittävä yhteistyö tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden kehittää maatalouden vesitaloutta, ilmastokestävyyttä ja tuotannon edellytyksiä myös tulevaisuudessa.
TAPAHTUMIA
WEBINAARI: HYVÄ VESITALOUS METSÄSSÄ JA PELLOLLA NÄKYY OMISTAJAN KUKKAROSSA
Kuva: Henri Uotila
20.10.2026 klo 9.00–11.00
Baltic Sea Action Groupin järjestämässä webinaarissa paneudutaan maa- ja metsätalouden vesitalouteen käytännönläheisesti viljelijän, maanomistajan ja metsänomistajan näkökulmasta. Aamupäivän aikana tarkastellaan, miten vesi liikkuu valuma-alueella ja miten metsissä tehdyt ratkaisut voivat metsien kasvun lisäksi vaikuttaa myös alapuolisiin peltoihin, vesistöihin ja tulvariskeihin. Lisäksi kuullaan käytännön esimerkkejä metsissä, pelloilla ja uomissa toteutetuista vesienhallintatoimista.
Lue lisää: https://www.bsag.fi/ajankohtaista/webinaari-vesitalous-20-10-2026/
Veden ja ruoan varassa – Miten Suomi rakentaa vesivakautta ja ruokaturvaa?
Aika: torstai 22.10.2026 klo 8:30-15:30
Paikka: Scandic Helsinki Hub, Annankatu 18, Helsinki ja etäyhteyksin
Salaojituksen Tukisäätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ja Baltic Sea Action Group (BSAG) järjestävät seitsemännen maatalousalueiden vesienhallintaan kytkeytyvän seminaarin ”Veden ja ruoan varassa – Miten Suomi rakentaa vesivakautta ja ruokaturvaa” 22.10.2026 Scandic Helsinki Hubissa.
Seminaari keskittyy tarkastelemaan, miten Suomen vesi ja ruokajärjestelmät voivat varautua sekä äkillisiin poikkeustilanteisiin että pitkän aikavälin ilmasto- ja ympäristömuutoksiin. Asiantuntijapuheenvuorot tarjoavat ajankohtaista tietoa veden riittävyydestä ja hallinnasta, ruokaturvasta ja maatalouden kestävyydestä sekä keinoista vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita niin tutkijat, julkishallinnon asiantuntijat, rahoittajat, neuvojat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, opiskelijat kuin kaikki muutkin aiheesta kiinnostuneet.
Tervetuloa pohtimaan kanssamme, millaisin askelin rakennamme kestävän vesi- ja ruokajärjestelmän!
Hanne Laine-Kaulio, Minna Maasilta, Anne Antman ja Julia Kajas
Seminaariin voi ilmoittautua 15.10.2026 saakka
Ruokailut seminaarissa ovat maksuttomia, mutta ruokahävikin vuoksi toivomme, että jos et pääsekään paikalle, peruutat osallistumisesi 15.10. mennessä. Peruutuksen voit tehdä ilmoittamalla sähköpostitse julia.kajas@bsag.fi
Etäosallistujille lähetetään linkki seminaaria edeltävänä päivänä. Etäosallistumiseen voi ilmoittautua 20.10.2026 saakka.
Ohjelma
8:30-9:00 Aamukahvi
9:00-9:05 Seminaari alkaa
9:05-9:15 Tervetuloa, Valtuuskunnan puheenjohtaja Gustav Rehnberg, Salaojituksen Tukisäätiö sr
9:15-9:35 Seminaarin avauspuhe, Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala
9:35-10:00 Mitä tarvitaan ruokaturvan saavuttamiseen? Työelämäprofessori Kaisa Karttunen, Helsingin yliopisto
10:00-10:25 Ilmastokestävyys on monien toimien summa, Professori Pirjo Peltonen-Sainio, Luonnonvarakeskus
10:25-10:50 Kuivuus ja ruokaturva Suomen muuttuvassa ilmastossa, Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto, Suomen ympäristökeskus
10:50-11:15 Suomen ruokaturva osana globaalia kokonaisuutta, Vanhempi tutkija Mika Jalava, Aalto-yliopisto
11:15-12:30 Lounas
12:30-12:35 Järjestäytyminen, seminaari jatkuu
12:35-13:00 Vesihuollon kiertotalous vahvistamaan omavaraisuutta, Professori Anna Mikola, Aalto-yliopisto
13:00-13:25 Vastuullinen vesihuolto luo huoltovarmuutta, Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, Maa- ja metsätalousministeriö
13:25-13:50 Elintarvikkeet osana huoltovarmuutta, Johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki, Huoltovarmuuskeskus
13:50-14:15 Maatalouden resilienssi kannattavuushaasteiden keskellä, Maatalousekonomisti Pekka Kinnunen, Pellervon taloustutkimus PTT ry
14:15-14:25 Luonnonhoidon koulutusyhdistys Luoko ry 30 vuotta, Hallituksen puheenjohtaja Tarmo Luoma, Luoko ry
14:25-14:50 Kahvitauko
14:50-14:55 Järjestäytyminen, seminaari jatkuu
14:55-15:25 Paneelikeskustelu, Kaisa Karttunen, Lauri Ahopelto, Johanna Kallio, Miika Ilomäki
15:25-15:30 Yhteenveto ja kiitokset, toiminnanjohtaja Minna Maasilta, Maa- ja vesitekniikan tuki ry
Tilaisuuden juontaa Pia Rotko, Tuike Valmennus
Lisätietoja: Hanne Laine-Kaulio, tukisaatio@tukisaatio.fi
Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen