PERUSPARANNUKSET JA RAVINNETASE SUOMALAISESSA PELTOVILJELYSSÄ (PERA)
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä (PERA) -hanke toteutettiin Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n, Salaojayhdistys ry:n, Luken ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n yhteistutkimuksena vuosina 2017–2020. Hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, Salaojituksen Tukisäätiö sr sekä sekä hankkeen toteutuksesta vastanneet yhteisöt.
Hankkeen perustana olivat havainnot perusparannusten tilan heikkenemisestä maassamme ja tilanteen aiheuttamasta ravinnehuuhtoumariskistä. Pellonvuokrauksen jatkuvan lisääntymisen voidaan olettaa heikentävän tilannetta edelleen. Huono ojitus ja liiallinen happamuus rajoittavat sadonmuodostusta, jolloin peltoon annetuille tuotantopanoksille, kuten lannoitukselle, ei saada vastinetta. Tästä aiheutuu alhaisia satoja, kohonneita ravinnehuuhtoumia sekä taloudellisia tappioita. Sään ääri-ilmiöiden on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa, mikä lisää hyvin toimivan kuivatuksen merkitystä tuotanto- ja ravinnehuuhtoumariskien hallinnassa sekä maataloustuotannon sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.
Hankkeessa selvitettiin pellon kuivatuksen tilan vaikutuksia satoihin, typpi- ja fosforitaseisiin sekä salaojitusinvestoinnin kannattavuutta viljelijän ja yhteiskunnan näkökulmista. Aineistona käytettiin ProAgrian Lohkotietopankkia (2002–2017). Tähän yhdistettiin Ruokaviraston Peltomaan laatutestiaineiston (vuodelta 2018) peruslohkotiedot, jotka sisälsivät viljelijöiden itsearviot peruslohkojensa kasvukunnosta (mm. ojituksen toimivuus). Aineistoon yhdistettiin lisäksi peruslohkojen salaojitustiedot Salaojayhdistyksen karttatietokannasta ja muita peruslohkotietoja, kuten hallintamuoto. Vuokrapeltojen osalta tarkasteltiin sitä, kasautuvatko ongelmat yhä enemmän niille. Aineistojen muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin sekä kuvailevalla analyysilla että koneoppimiseen perustuvalla tilastollisella mallinnuksella.
Hanke tuotti tietoa maatalouden ajankohtaisiin ja keskeisiin kysymyksiin. Peltomaan laatutestin tulokset tukivat oletusta perusparannusten tilan heikkenemisestä Suomessa. Suurimpia ongelmia olivat muun muassa kalkitus, pellon kuivuminen ja ojitus. Ojituksen toimivuuden merkitys sadoissa ja typpi- sekä fosforitaseissa näkyi peltolohkoaineistossa usealla tavalla. Pellot, joilla ojituksen toimivuus arvioitiin erinomaiseksi: 1. tuottivat vuosina 2002–2017 kevätviljoilla 7–16 % korkeamman sadon, 2. olivat useammin salaojitettuja 3. tuottivat osalla kasveja matalamman typpitaseen riippuen lannoituksen sopeuttamisesta, 4. tuottivat epätodennäköisemmin alhaisen sadon, 5. sietivät kesäkuun märkyyttä selvästi enemmän ilman satotappioita verrattuna peltoihin, joiden ojituksen toimivuus arvioitiin huonoksi.
Satoluokittaisesta jaottelusta nähtiin, että satoluokan kasvaessa vuokrapellon osuus laski ja salaojituksen yleisyys kasvoi. Vuokrapeltojen lannoitus ei poikennut merkittävästi omistuspeltojen lannoituksesta, mutta vuokrapeltojen fosforiluvut olivat omistuspeltoja hieman alemmat. Typpitaseissa näkyi vaihtelu kasvien ja vuosien välillä. Kuivina vuosina typpitaseet nousivat heikon sadon vuoksi. Syysviljoilla typpitaseet nousivat yleisesti korkealle tasolle ja säilörehulla ne jäivät alhaisiksi. Korkeisiin satoihin liittyi ojituksen toimivuuden lisäksi korkeampi typpilannoitus, mutta se ei noussut typpitaseissa ongelmaksi. Suuret sadot käyttivät tehokkaasti annetut ravinteet, jolloin ravinnetaseet jäivät alhaisiksi. Fosforitaseet jäivät pääosin alhaisiksi ja usein negatiivisiksi. Korkeimmat sadot saatiin ilman fosforilannoitusta pelloilta, joiden fosforiluvut olivat korkeita. Salaojitusinvestoinnin taloudellinen kannattavuus parantui tuottajahintojen noustessa, mutta takaisinmaksuajat venyivät parhaimmillaankin 10 vuoteen. Tämä luo haasteita lyhytjänteisessä vuokraviljelyssä ja toisaalta ilman yhteiskunnan tukea suuri osa salaojitusinvestoinneista jäisi toteutumatta.
Hankkeen loppuraportti on julkaistu Salaojituksen tutkimusyhdistyksen tiedotteena 36, ja ladattavissa tästä.
Työryhmä:
Sami Ovaska, Luke
Helena Äijö, Salaojayhdistys ry
Eero Liski, Luke
Maija Paasonen-Kivekäs, Sven Hallinin tutkimussäätiö sr
Olle Häggblom, Salaojayhdistys ry (2018–2020)