Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi tehtävää suurien avo-ojien, eli valtaojien kaivua ja perkausta, pienehköjä pengerryksiä sekä purojen vedenjohtokyvyn parantamista. Peruskuivatuksen uomiin, eli valtaojiin laskevat paikalliskuivatuksen vedet mahdollistavat näin lohkokohtaisen, eli paikalliskuivatuksen toimivuuden. Peruskuivatus palvelee aina useata lohkoa, eli kyseessä on laajemman kuin yhden lohkon vesien hallinta.
Suomen viljelyssä olevat pellot ovat ainakin kertaalleen peruskuivatettu. Nykyisin tehdään lähinnä ojitusten peruskorjauksia, kunnostuksia ja valtaojien putkituksia. Suurin osa ojituksista tehtiin jo ennen 1970 -lukua, joten jatkossakin on odotettavissa runsaasti rappeutuneiden ja umpeenkasvaneiden ojitusten peruskorjauksia. Uomien perkaus ja kunnossapito tulee nykyisin toteuttaa ympäristöä entistä vähemmän kuormittavia, ns. luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen. Lähtökohtana on yhä kuivatustilan parantaminen ja ylläpito, mutta samanaikaisesti pyritään kunnossapitotarpeen vähentämiseen, vesistöjen veden laadun ja eliöstön elinolosuhteiden parantamiseen sekä maisemakuvan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistamiseen.
Suunnitelmien laadukkuus, ympäristövaikutusten huomioiminen suunnitteluratkaisussa sekä työn toteutusaikainen valvonta ovat hankkeen toteutuksen kannalta merkittäviä tekijöitä. Luonnonmukaiset menetelmät on pyrittävä huomioimaan suunnittelussa.
PERUSKUIVATUSHANKKEEN RAHOITUS
EU:n maaseutuohjelman rahoituskaudelle 2023–2027 on tullut saataville uusi tukikohde: yhteinen ojitusinvestointi, joka on tarkoitettu ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävään peltojen peruskuivatukseen. Ojitushankkeesta saatavan kuivatushyödyn on kohdistuttava maatalousmaahan ja vähintään kahteen maatilaan.
Tuen kohteena voi olla esimerkiksi valtaojien perkausta, kaivuuta ja padotusta, putkiojien rakentamista sekä peltoalueiden pengertämistä ja pumppaamoiden perustamista. Tuettavalla hankkeella on oltava myönteinen vaikutus vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mikä voidaan varmistaa soveltamalla luonnonmukaisia suunnitteluratkaisuja.
Tukea voi saada uusien uomien tekoon tai olemassa olevien uomien peruskorjaukseen 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Myönnettävän tuen vähimmäismäärä on aina yli 3 000 euroa eli kustannusarvion on oltava yli 7 500 euroa. Tukea ei myönnetä uoman kunnossapitoon.
Tuki on haettavissa jatkuvasti muiden maatalouden investointitukien tapaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa, ja sitä voi hakea ojitusyhteisö tai yhteisestä ojituksesta sopineet maatalousyrittäjät. Tuen hakuun osallistuvien tulee olla aktiiviviljelijöitä.
Lisää tietoa peruskuivatuksen investointituesta Vesi.fi -sivustolta: täältä ja täältä.
Lisätietoa maatalousmaan kuivatuksesta.