TOSKA_kuva

Maatalouden valumavesien hallintaa WATERDRIVE-hankkeessa

 
Kansainväliseen WATERDRIVE-hankkeeseen (Water driven rural development in the Baltic Sea Region) osallistuvat Itämeren maista Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Venäjä. Suomesta hankkeessa ovat mukana SYKE, Salaojayhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ry/Etelä-Suomen Salaojakeskus, BSAG ja LUKE. Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee hanketta ja odottaa myös käyttökelpoisia tuloksia sovellettavaksi omassa työssään. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta EUn Interreg Itämeriohjelmasta 2,1 milj. euroa ja sen kesto on 1.1.2019–31.12.2021. Salaojayhdistys on saanut hankkeeseen rahoitusta Salaojituksen Tukisäätiöltä. Hanketta koordinoi Ruotsin maatalousyliopisto SLU.
 
Waterdrive-strategiasuositukset Itämeren alueen hallituksille ja kansainvälisille järjestöille
 
Hankkeen tavoitteena on parantaa maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ja ilmastonmuutoksen resilienssiä Itämeren valuma-alueella. Hankkeessa toteutetaan kestäviä menetelmiä maatalouden valumavesien hallinnassa. Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehittää toimintamalleja ja keinoja paikallistason työn vauhdittamiseksi.
 
Hankkeessa kehitetään mm. pilottihankkeiden avulla eri sidosryhmien välistä yhteistyötä, vaikuttavuutta ja rahoitusta maatalouden vesitaloushankkeissa. Nostetaan esille parhaat toimivaksi todennettuja ympäristötoimenpiteet ja viedään ne käytäntöön. Kehitetään uusia digipalveluita toimenpiteiden sijaintien optimoimiseen sekä kuivuus- ja tulvariskien hallintaan. Tehdään multimediaalinen koulutuskokonaisuus. Hankkeen lopussa laaditaan menettelytapasuosituksia vesivarojen hallintaan Itämerimaiden maatalousalueilla.Suomalaiset ovat laajasti mukana koko hankkeessa keskittyen tiettyihin aihealueisiin.
 
Salaojayhdistys tarkastelee jo toteutuneita ja käynnissä olevia maatalouden vesitaloushankkeita. Tarkastellaan hankkeiden kulkua, sekä miten hyvin on onnistuttu yhdistämään kuivatus- ja ympäristötavoitteita. Pyritään tunnistamaan prosessin vahvuudet ja heikkoudet erityyppisissä hankkeissa ja ehdottamaan suosituksia tilanteen parantamiseksi.
 
SYKE kehittää hotspot -lähestymistapaa, jossa autetaan eri toimijoita tunnistamaan eniten kuormittavia alueita ja hakemaan tehokkaita ympäristötoimenpiteitä näiden alueiden ympäristöratkaisuihin. Toimenpiteiden vaikutusta ja kohdentamista selvitetään eri paikkatietoaineistojen, ilmakuvien ja mallitulosten avulla. Lisäksi tullaan tekemään koulutusvideoita eri ympäristötoimenpiteistä.
 
ProAgria Etelä-Suomi ry/ Etelä-Suomen Salaojakeskus toteuttaa pilottihankeen Porvoossa (Gammelbacka, Karjalaiskylä), jonka painopiste on hyvien menetelmien käytäntöön vieminen kuivatushankkeessa. Hankkeessa sovitetaan yhteen kalataloudelliset kunnostukset, vesitalouden parantaminen viljelyn kannalta sekä hulevesien hallinta, jolloin kokonaisvaltainen vesienhallinta valuma-alueella korostuu.
 
Luke selvittää datan saatavuutta osallistujamaissa ja mahdollisesti myös muissa maissa sekä päivittää Baltic Compass-hankkeen aikana kerättyjä tietoja.
 
BSAG toimii alustana edistäen eri sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Tätä kautta vesitalouskysymykset pyritään kytkemään paremmin myös maatalousmaassa tapahtuvaa hiilen varastointia koskevaan tutkimukseen. BSAG kokoaa tietoa myös paikallisten ympäristöinvestointihankkeiden rahoitusmekanismeista ja eri rahoituslähteiden yhdistämisestä vesi- ja ympäristöhankkeissa eri maissa (Best Practice Guide in financing local environmental projects).
 
Lisätietoa saa hankkeen kotisivuilta.

Lisää tietoa on myös suomalaisten partnereiden kotisivuilla SYKE ja BSAG

TOSKA_kuvaKuva: Mikko Ortamala