Maatalouden valumavesien hallintaa WATERDRIVE-hankkeessa
Kansainväliseen WATERDRIVE-hankkeeseen (Water driven rural development in the Baltic Sea Region) osallistuvat Itämeren maista Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Venäjä. Suomesta hankkeessa ovat mukana SYKE, Salaojayhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ry/Etelä-Suomen Salaojakeskus, BSAG ja LUKE. Hanketta rahoitti EUn Interreg Itämeriohjelmasta 2,1 milj. eurolla. Lisäksi Salaojayhdistys sai hankkeeseen rahoitusta Salaojituksen Tukisäätiöltä. Hanketta koordinoi Ruotsin maatalousyliopisto SLU. Hanke toteutettiin 1.1.2019–31.12.2021.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ja ilmastonmuutoksen resilienssiä Itämeren valuma-alueella. Hankkeessa toteutettiin kestäviä menetelmiä maatalouden valumavesien hallinnassa. Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehitti toimintamalleja ja keinoja paikallistason työn vauhdittamiseksi.
Hanke koostui viidestä työpaketista. Työpaketti yksi kattoi hankkeen hallinnon, viestinnän ja koordinoinnin. Työpaketti kaksi käsitteli sektorit ylittävää paikallista yhteistyötä. Kolmostyöpaketissa edistettiin vesienhallinnan teknologiaa ja menetelmiä. Neljäs työpaketti keskittyi käytäntöjen ja rahoitusrakenteiden parantamiseen, ja viidennessä työpaketissa pohdittiin osallistujamaiden vesitalouteen liittyviä strategioita.
Työpaketti kaksi: Sektorit ylittävä paikallistason yhteistyö
Hankkeessa kehitettiin mm. pilottihankkeiden avulla eri sidosryhmien välistä yhteistyötä, vaikuttavuutta ja rahoitusta maatalouden vesitaloushankkeissa. Nostettiin esille parhaat toimivaksi todennetut ympäristötoimenpiteet ja viedään ne käytäntöön.
Salaojayhdistys tarkasteli jo toteutuneita ja käynnissä olevia maatalouden vesitaloushankkeita. Tarkasteltiin hankkeiden kulkua, sekä miten hyvin on onnistuttu yhdistämään kuivatus- ja ympäristötavoitteita. Pyrittiin tunnistamaan prosessin vahvuudet ja heikkoudet erityyppisissä hankkeissa.
ProAgria Etelä-Suomi ry/ Etelä-Suomen Salaojakeskus toteutti pilottihankeen Porvoossa (Gammelbacka, Karjalaiskylä), jonka painopiste oli hyvien menetelmien käytäntöön vieminen kuivatushankkeessa. Hankkeessa sovitettiin yhteen kalataloudelliset kunnostukset, vesitalouden parantaminen viljelyn kannalta sekä hulevesien hallinta, korostaen kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella.
Työpaketti kolme: Uusien teknologioiden ja menetelmien edistäminen
Hankkeessa laadittiin vesienhallinnan menetelmäpankki, johon laadittiin kuvaukset monista maatalouden vesienhallinnan nykyaikaisista menetelmistä, kuten säätösalaojituksesta ja kaksitasouomista. Menetelmäkuvaukset kootaan oheiselle nettisivulle.
Salaojayhdistys käänsi hankkeen puitteissa aiemmin laadittuja opetusmateriaaleja englanniksi, jotta ne olisivat saatavilla mahdollisimman monelle. Opetusmateriaalit ovat saatavilla Salaojayhdistyksen omilla kotisivuilla, ja linkki niihin löytyy myös Waterdrive- hankkeen sivuilta.
Työpaketti neljä: vesienhallinnan käytäntöjen ja rahoitusrakenteiden kehittäminen
Neljännessä työpaketissa hyödynnettiin kakkostyöpaketin pilottikohteista saatuja kokemuksia, ja niiden pohjalta laadittiin WATERDRIVE-strategiasuositukset Itämeren alueen hallituksille ja kansainvälisille järjestöille. Suositukset ovat saatavilla suomeksi Salaojayhdistyksen sivuilta, ja englanniksi WATERDRIVE hankesivuilta. Lisäksi laadittiin vesienhallinnan käytäntöjä kuvaava raportti ”Summary report of water-related measures in agriculture in Baltic Sea Region countries”, jossa vedettiin yhteen vesienhallinnan suosituksia ja strategioita osallistujamaista sekä case-raportit kaikista pilottikohteista. Raportit löytyvät WATERDRIVE hankesivuilta.
Työpaketti viisi: Strateginen vaikutus ja ympäristöinvestoinnit
Viidennessä työpaketissa osallistujamaat laativat kaksi-kolme kehityspolkua, joiden avulla maiden vesitalouden hallintaa voisi edistää. Suomen työryhmä valitsi kehitettäväksi kolme kehityspolkua: valuma-aluekoordinointi, dataresurssien saatavuus ja maatalousmaan arvon määräytyminen vapailla markkinoilla. Kehityspolkujen tarkoitus on ehdottaa toimintamalleja valtakunnallisen tason vesitalouden hallintaan.
Ensimmäisen kehityspolun tavoitteena oli nykyistä paremmin sovittaa yhteen vesiin kohdistuvia erilaisia tavoitteita valuma-aluekohtaisesti, lisätä sidostyhmien välistä vuorovaikutusta ja parantaa vesitaloudellisten toimenpiteiden vaikuttavuutta niin ympäristön kuin vesienkäytön näkökulmasta. Toisen kehityspolun tavoite oli varmistaa kaiken olennaisen tiedon saatavuus vesienhallinnan parissa työskenteleville ja tietovarantojen parempi hyödyntäminen.
Kaikkien osallistujamaiden kehityspolkujen raportit löytyvät WATERDRIVE hankesivuilta.
Lisätietoa saa WATERDRIVE-hankkeen kotisivuilta.
Lisää tietoa on myös suomalaisten partnereiden kotisivuilla SYKE ja BSAG
Kuva: Mikko Ortamala