VESITALOUDEN HALLINTA MAATALOUSVALTAISILLA VALUMA-ALUEILLA (VESIMA)
Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla (VESIMA) -hanke päättyi lokakuun 2024 lopussa. Hankkeessa kehitettiin valuma-aluelähtöisen suunnittelun tueksi käytännön suunnitteluohjeita ja selvitettiin eri ojitusratkaisujen vaikutuksia kasvintuotantoon ja ympäristöön.
Kokonaisuudessaan hankkeen tulokset ovat laajasti sovellettavissa valuma-aluelähtöisessä vesitalouden suunnittelussa maatalousvaltaisilla alueilla. VESIMA-hankkeen loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2025 Salaojituksen tutkimusyhdistyksen tiedotteet-sarjassa, josta tuloksia voi lukea tarkemmin. Tutkimusta jatketaan käynnissä olevassa MAVELA-hankkeessa sekä juuri käynnistyneessä REWATER-hankkeessa.
VESIHAVE 2
VesiHave 2 -hanke toteutettiin yhteistutkimushankkeena vuosina 2021-2022, ja se liittyi vuosina 2018-2020 toteutettuun Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave)-hankkeeseen.
Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa 2 (VesiHave 2) -hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten paikallis- ja peruskuivatukseen kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan säätää pellon vesitaloutta siten, että hyödynnetään satopotentiaali, turvataan kestävä maan rakenne ja minimoidaan vesistökuormitus. Ojituksen lisäksi hankkeessa tutkittiin myös syväjuuristen kasvien ja jankkuroinnin vaikutusta em. tekijöihin. Lisäksi tutkittiin maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä sekä fosforilannoituksen vaikutusta satoon.
Suomi osallistui kansainväliseen WATERDRIVE – hankkeeseen, jossa toteuttiin kestäviä menetelmiä maatalouden valumavesien hallinnassa. Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehitti toimintamalleja ja keinoja paikallistason työn vauhdittamiseksi. Tavoitteena oli parantaa maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ja ilmastonmuutoksen resilienssiä Itämeren valuma-alueella.
PERUSPARANNUKSET JA RAVINNETASE SUOMALAISESSA PELTOVILJELYSSÄ (PERA), 2017 – 2020
Pellon perusparannukset ovat sadontuottokyvyn perusta. Puutteellisen ojituksen vaikutukset voivat näkyä kasvukaudella liiallisen märkyyden aiheuttamina satotappioina ja sadonkorjuun onnistumisen vaarantumisena syksyllä pellon kantavuuden heikentyessä. Ongelmat pellon kuivatuksen tilassa aiheuttavat viljelijöille pahimmillaan alhaisia satoja vuodesta toiseen. PERA-hankkeessa selvitettiin erityisesti pellon kuivatuksen tilan vaikutuksia panostuottavuuden tasoihin ja ravinnetaseisiin peruslohkotasolla. Kuivatusinvestointien kannattavuutta tarkasteltiin viljelijän ja yhteiskunnan näkökulmista. Ravinnehuuhtoumariskiä arvioitiin lohkokohtaisen ravinnetaseen avulla, jota on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa sekä typen että fosforin osalta, mutta ilman tietoa pellon kuivatuksen tilasta.
TOSKA JATKOHANKE (2017)
TOSKA Jatkohanke seurasi TOSKA-hankketta (loppuraportti, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 32). Osa tutkimuksesta oli suoraa jatkoa TOSKA-hankkeeseen (Nummelan koekentän ja Sievin koekentän mittaustutkimukset). Kokonaan uutta oli Sievin koekentän pohjavedenpinnan syvyysmittauksista tehty tilastollinen tarkastelu.
TOSKA-HANKE (2014-2016)
Hankkeessa selvitettiin salaojien eri ojavälien vaikutuksia satoon, maan rakenteeseen, pellon hydrologiaan ja ravinnehuuhtoutumiin. Lisäksi tutkittiin kaivavalla salaojakoneella ja aurasalaojakoneella tehtyjen salaojitusten, sekä eri ympärysaineilla tehtyjen salaojitusten toimivuutta. Hankkeessa laajennettiin Aalto-yliopistossa kehitettyä FLUSH-mallia.
PVO- JA PVO2 -HANKKEET (2006-2010, 2011-2013)
”Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi” (PVO, 2006-2010) – hankkeessa selvitettiin eri ympärysaineilla ja ojaväleillä toteutettujen salaojien toimivuutta sekä vaikutuksia satoon, vesistökuormitukseen ja maan rakenteeseen.
Hankkeen toinen vaihe, ”Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi” (PVO2), käsitti vuodet 2011–2013.
CATERMASS- HANKE (2010-2012)
CATERMASS (Climate Change Tools for Environmental Risk Mitigation of Acid Sulphate Soils).Hanke oli ympäristöprojekti, jonka tarkoituksena oli tutkia ja kehittää menetelmiä happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentämiseen sekä etsiä keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
SALAOJAKONEEN AUTOMAATTIOHJAUSHANKE
Salaojayhdistys ry:llä on Geotrim Oy:n kanssa menossa hanke, jonka tavoitteena on mahdollistaa 3d:nä tehtyä salaojasuunnitelman tuominen salaojakoneen automaattiohjausjärjestelmään sekä salaojituksen toteutuman vieminen suunnitelmaan. Hankkeessa on teetetty muunnosohjelma, joka muuttaa suunnitteluohjelman tuottaman formaatin koneen ohjausjärjestelmän tarvitsemaan muotoon sekä vastaavasti koneohjausjärjestelmän tuottaman toteutumatiedon suunnitteluohjelman tarvitsemaan muotoon. Ohjelma on testikäytössä ja se on vapaasti saatavissa Salaojayhdistykseltä. Kuvia testiojituksesta
WATERGATE – SÄÄTÖSALAOJAVENTTIILITUTKIMUS
Säätösalaojituksessa pohjavedenpintaa säädetään yleensä säätökaivoilla. Säätö voidaan tehdä myös automaattisilla Water Gate- salaojaventtiileillä. Water Gate- venttiilejä on mahdollista käyttää normaalien säätökaivojen kanssa ja niillä voidaan jopa korvata perinteiset säätökaivot. Salaojayhdistys on vuodesta 2012 tutkinut venttiilin toimivuutta Suomen oloissa yhteistyössä ProAgria Österbottenin (ÖSL) kanssa. Säätökaivoihin verrattuna venttiilien etuna ovat toiminnan automaattisuus ja maahan upotettava laitteisto, joka ei häiritse viljelytoimenpiteitä. Kuivalla jaksolla venttiilin padotuskyky loppui hieman aikaisemmin kuin säätökaivojen padotus olisi loppunut, millä ei kuitenkaan yleensä ole kovin suuri merkitys. Altakastelussa venttiilien voidaan olettaa toimivan yhtä hyvin kuin säätökaivojen, mikäli käytössä on riittävästi vettä pumpattavaksi järjestelmään. Venttiilien toimintaa seurataan vielä jatkossakin. Vielä ei ole tietoa siitä, miten ne kestävät maassa ja varsinkin koealueen happamassa maaperässä.
PRECIKEM – HANKE
PRECIKEM (Kemisk precisionsbehandling av sura sulfatjordar för att förhindra uppkomsten av syra) – hankkeessa kehitetään happamien sulfaattimaiden kemiallista täsmäkäsittelyä ja pyritään näin vähentämään haponmuodostusta maassa.