PÄÄTTYNEET TUTKIMUSHANKKEET
VesiHave 2 -hanke toteutettiin yhteistutkimushankkeena vuosina 2021-2022, ja se liittyi vuosina 2018-2020 toteutettuun Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave)-hankkeeseen.
Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa 2 (VesiHave 2) -hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten paikallis- ja peruskuivatukseen kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan säätää pellon vesitaloutta siten, että hyödynnetään satopotentiaali, turvataan kestävä maan rakenne ja minimoidaan vesistökuormitus. Ojituksen lisäksi hankkeessa tutkittiin myös syväjuuristen kasvien ja jankkuroinnin vaikutusta em. tekijöihin. Lisäksi tutkittiin maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä sekä fosforilannoituksen vaikutusta satoon.
Suomi osallistui kansainväliseen WATERDRIVE – hankkeeseen, jossa toteuttiin kestäviä menetelmiä maatalouden valumavesien hallinnassa. Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehitti toimintamalleja ja keinoja paikallistason työn vauhdittamiseksi. Tavoitteena oli parantaa maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ja ilmastonmuutoksen resilienssiä Itämeren valuma-alueella.
Pellon perusparannukset ovat sadontuottokyvyn perusta. Puutteellisen ojituksen vaikutukset voivat näkyä kasvukaudella liiallisen märkyyden aiheuttamina satotappioina ja sadonkorjuun onnistumisen vaarantumisena syksyllä pellon kantavuuden heikentyessä. Ongelmat pellon kuivatuksen tilassa aiheuttavat viljelijöille pahimmillaan alhaisia satoja vuodesta toiseen. PERA-hankkeessa selvitettiin erityisesti pellon kuivatuksen tilan vaikutuksia panostuottavuuden tasoihin ja ravinnetaseisiin peruslohkotasolla. Kuivatusinvestointien kannattavuutta tarkasteltiin viljelijän ja yhteiskunnan näkökulmista. Ravinnehuuhtoumariskiä arvioitiin lohkokohtaisen ravinnetaseen avulla, jota on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa sekä typen että fosforin osalta, mutta ilman tietoa pellon kuivatuksen tilasta.
TOSKA Jatkohanke seurasi TOSKA-hankketta (loppuraportti, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 32). Osa tutkimuksesta oli suoraa jatkoa TOSKA-hankkeeseen (Nummelan koekentän ja Sievin koekentän mittaustutkimukset). Kokonaan uutta oli Sievin koekentän pohjavedenpinnan syvyysmittauksista tehty tilastollinen tarkastelu.
Hankkeessa selvitettiin salaojien eri ojavälien vaikutuksia satoon, maan rakenteeseen, pellon hydrologiaan ja ravinnehuuhtoutumiin. Lisäksi tutkittiin kaivavalla salaojakoneella ja aurasalaojakoneella tehtyjen salaojitusten, sekä eri ympärysaineilla tehtyjen salaojitusten toimivuutta. Hankkeessa laajennettiin Aalto-yliopistossa kehitettyä FLUSH-mallia.
”Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi” (PVO, 2006-2010) – hankkeessa selvitettiin eri ympärysaineilla ja ojaväleillä toteutettujen salaojien toimivuutta sekä vaikutuksia satoon, vesistökuormitukseen ja maan rakenteeseen.
Hankkeen toinen vaihe, ”Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi” (PVO2), käsitti vuodet 2011–2013.